Kriisikeskustoiminnot (vuosikirja 2018)

Tuloksia:

  • Sekasin-chatin suosio jatkui: yli 14 000 keskustelua nuorten kanssa. Sekasin avasi keskustelualueet Discord-palvelussa
  • Itsemurhien ehkäisykeskus aloitti, ja kysyntää oli Linity-interventioon, ryhmiin, koulutuksiin ja konsultaatioon.
  • Arabiankielinen kriisipuhelin aloitti huhtikuussa
  • Vaikuttamistyötä sote-järjestölähtöisen toiminnan turvaamiseksi maakunta- ja sote-uudistuksessa
  • THL:ään asetettiin kansallinen itsemurhien ehkäisytyötä koordinoiva verkosto, jossa on seuran edustaja ja lähtökohtana seuran itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma.

 

Suomen Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisiauttamista ja ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelin- ja verkkoauttamisen, kriisiauttamiseen liittyvän ryhmätoiminnan ja itsemurhien ehkäisykeskuksen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio, tekniikan ylläpito, tilastointijärjestelmä ja tulosmittarit ja yhteistyö kriisiauttamisen kehittämisessä. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisipuhelimen päivystyspisteitä oli vuoden lopussa 27, joista 21 kriisikeskuksia ja loput paikallisia mielenterveysseuroja. Verkkokriisityöhön osallistui 17 paikkakuntaa.

Kriisikeskusten toimialueisiin kuuluvat kunnat
Kriisikeskusverkoston alueellinen kattavuus

Kriisipuhelin

Kriisipuhelimeen tuli soittoja yhteensä 163 111, joista 557 maaliskuun lopulla avatulle uudelle arabiankieliselle linjalle. Vuoden 2018 aikana saavutettiin uusi ennätys vastattujen soittojen määrässä. Suomenkielisellä linjalla vastattiin 54 293 puheluun (52 702 edellisvuonna) ja arabienkielisellä linjalla 263 puheluun. Puhelinnumeron lisäksi testattiin WhatsAppia, Viberia, Telegramia ja mobiilisovellusta, joista WhatsApp osoittautui toimivaksi tavaksi ottaa yhteyttä. WhatsApp-yhteydenotossa päivystäjänä toimi kriisityöntekijä ja toimintaan koulutettiin kaksi vapaaehtoista.

Kriisipuhelin: yleisimmät soittojen syyt

 

Kriisipuhelinsoitot ja -keskustelut
Kriisipuhelinsoitot ja -keskustelut

 

 

Verkkokriisityö

Verkkokriisikeskus Tukinetin sivustolla vieraili toimintavuonna yli miljoona kävijää, seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Tukinetin toiminta oli vuoden aikana muutenkin voimakkaassa kasvussa. Suurimman volyymin tavoitti nuorille suunnattu Sekasin-chat, johon toisena toimintavuonna otettiin yhteyttä 115 607 kertaa. Keskusteluja käytiin lähes 15 000. Myös aikuisille suunnattu Solmussa-chat ja pitkäkestoiset Net tuki -tukisuhteet ovat tärkeitä tukimuotoja. Kaikkiaan Tukinetissä toimi 64 järjestöä, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös tukihenkilöiden määrä (420) kasvoi huomattavasti. Avoimella foorumilla kirjoitettiin yhteensä 11 000 viestiä. Liveryhmiä järjestettiin 501, joissa lähes 3000 osallistujaa (kasvua 8 %). Sekasin chatissa yhteydenotot kasvoivat 18 prosenttia ja käytyjen keskustelujen määrä 22 prosenttia. Solmussa-chatin keskustelujen määrä lisääntyi 38 prosenttia.

”Mä en tiedä olisinko enää tässä jos sekasin-chatiä ei olisi olemassa! Mä rakastan sitä ihmistä eniten kuka keksi tän<333”
– Palaute Sekasin-chatista

”Mutta menin tänään tuohon Solmussa-chattiin. Oli ihan mukava päästä juttelemaan jonkun kanssa reaaliajassa. Olen kauhean huono hakemaan apua, en halua vaatia mitään tai olla hankala. Kriisipuhelimeen soitto tuntuu liioittelulta, kun ei tässä nyt mikään kriisi päällä ole. Ja olen muutenkin huono puhumaan puhelimessa. Tuo chatti oli ihan mukava, kirjoittaminen on mulle helpompaa."
– Palaute Solmussa-chatista

 

Verkkokriisityö: yhteydenottojen syyt

 

Kriisikeskusverkosto

Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi 9 950 eri asiakasta ja tapaamisia oli yhteensä 27 131 (Jyväskylän kriisikeskus Mobilen luvut puuttuvat). Suurimmat yhteydenoton syyt olivat perhe ja parisuhdeongelmat, ahdistuneisuus ja kuolema lähipiirissä. Verkoston toteuttamilla 117 ryhmällä oli 942 tapaamista, joihin osallistui yhteensä 947 henkilöä. Intensiivikursseilla oli 11 kurssijaksoa, 33 kurssivuorokautta ja 99 osallistujaa.

Kriisikeskusverkoston asiakkaat ikäryhmittäin
Kriisikeskusverkoston asiakkaat ikäryhmittäin

 

Kriisivastaanotto: Yhteydenottojen syyt
Kriisivastaanotto: yhteydenottojen syyt

Itsemurhien ehkäisykeskus

Itsemurhien ehkäisykeskus aloitti toimintansa 1.3.2018. Keskuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää itsemurhia ja itsemurhayrityksiä tarjoamalla matalan kynnyksen apua ja tukea suurimmassa riskiryhmässä oleville eli aikaisemmin itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen, vakavasta itsetuhoisuudesta kärsiville sekä itsemurhan tehneiden omaisille. Lisäksi toiminnan tavoitteena on ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaaminen itsemurhien ehkäisymyönteisiksi sekä itsemurhiin liittyvän häpeän, syyllisyyden ja erityisesti nuorison keskuudessa helposti leviävän idealisoinnin vähentäminen lisäämällä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta asiallista tietoa ja keskustelua.

Linity-interventiossa itsemurhaa yrittäneille kohdattiin toimintavuonna 247 asiakasta. Heistä 45 % oli 18–29-vuotiaita. Valtaosa (78 %) ohjattiin vastaanotolle sosiaali-ja terveydenhuoltopalveluista. Asiakasvastaanotto jouduttiin tilapäisesti sulkemaan kaksi kertaa ruuhkautumisen vuoksi.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen järjesti ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille ja itsemurhaa yrittäneiden nuorten vanhemmille Helsingin ja Kuopion kriisikeskusten tiloissa sekä intensiiviryhminä kurssikeskuksissa eri puolilla maata. Vuonna 2018 intensiiviryhmäjaksoja oli yhteensä kahdeksan ja intensiiviryhmävuorokausia 23. Ryhmiin osallistui 50 henkilöä. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä oli neljä ja tapaamiskertoja oli yhteensä 35. Kaikkiaan ryhmiin osallistui 93 henkilöä. Avoin vertaistukiryhmä itsemurhaa yrittäneiden nuorten vanhemmille oli uusi avaus, joka sai myös kannatusta yhteistyötahoilta mm. psykiatriasta. Itsemurhien ehkäisykeskus tarjosi itsemurhien puheeksiotto-koulutusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja järjestöjen ammattilaisille sekä koulutetuille vapaaehtoisille. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 650 henkilöä.

Itsemurhien ehkäisykeskus toteutti toimintavuonna useita seminaareja ja tapahtumia sekä toteutti #mitä kuuluu- itsemurhienehkäisykampanjan yhteistyössä mainostoimisto Bob the Robotin kanssa. Sosiaalisessa mediassa, Clear Channel ulkomainospaikoilla sekä Helsingin kaupungin pysäköintilippuautomaateissa toteutettu kampanja sai myös huomattavaa mediajulkisuutta, jonka tuella se tavoitti noin 1,7 miljoonaa suomalaista. Kampanjan tarkoituksena oli edistää itsemurhien ehkäisyä, herättää keskustelua aiheesta sekä madaltaa kynnystä itsetuhoisen läheisen kohtaamiseen ja itsetuhoisuudesta puhumiseen.

”Erityisesti videon katsominen jälkikäteen oli hyödyllinen kokemus. Myötätunto kärsivää itseä kohtaan lisääntyi ja ymmärsin etten ole mikään kauhea hirviö, vaan ihan tavallinen kärsivä ihminen. Myös tunteiden laimentumisen havaitseminen videota katsoessa oli tärkeä kokemus. Pystyin huomaamaan, että viikossa oli tapahtunut paljon”.

SOS-kriisikeskus

SOS-kriisikeskuksen asiakasmäärä ja käyntimäärät kasvoivat toimintavuonna. Kaikkiaan asiakkaita oli 1302 ja käyntejä 5032. Tulosyissä tai ikä- ja sukupuolijakaumassa ei tapahtunut suuria muutoksia.

SOS-kriisikeskuksessa oli vuoden 2018 lopussa 137 koulutettua vapaaehtoista, joista 50 tauolla. Kriisipuhelimessa toimi 46 vapaaehtoista ja Sekasin-chatissa 88. Molempia koulutettiin vuoden aikana lisää.

Kriisikeskuksen työntekijät ja opiskelijat vastasivat vuoden aikana 1277 kriisipuheluun. Kriisikeskus päivystää Kriisipuhelimessa vähintään 14 tuntia viikossa (ke, to ja su). Kriisityöntekijät toimivat myös takapäivystäjinä muun Suomen vapaaehtoisille päivystäjille. Loma-aikaan ja juhlapyhinä SOS-kriisikeskus hoiti tarvittaessa lomalla olevien päivystyspaikkakuntien vuorot.

Verkkokriisityötä SOS-kriisikeskuksessa tehtiin vuodenaikana laskennallisesti yhden henkilötyövuoden verran. SOS-kriisikeskus vastasi 1330 Net tuki -viestiin ja kävi 289 Solmussa-chat keskustelua. Sekasin chat-keskustelujen määriä ei ole tilastoitu päivystäjäpaikan mukaan.

SOS-kriisikeskuksen ryhmät täyttyivät hyvin ja osa hakijoista joutui odottamaan vuoden 2019 alkavia ryhmiä. Lisäryhmiä perustettiin läheisensä menettäneille ja nuorille, tukea tarvitseville aikuisille. Löydä oma tarinasi – nuorten aikuisten ryhmät saivat Terveystalon laaturahan (50.000€) käytettäväksi kahden vuoden aikana, mikä mahdollisti lisäryhmien järjestämisen Helsingissä, Mikkelissä ja Lahdessa. Uutena toteutettiin päihdekuoleman kautta lapsensa menettäneiden ryhmä yhteistyössä Irti huumeista ry:n kanssa sekä nuorten aikuisten Löydä oma tarinasi-ryhmä yhteistyössä Finfami –Uusimaan kanssa mielenterveysomaisille.

Maahanmuuttajien tasapainovalmennusinfoja järjestettiin neljä kertaa yhteistyössä Kirkkonummen kunnan ja PRO-tukipisteen kanssa. Infoja pidettiin sekä selkosuomella että tulkin välityksellä (arabia, dari, thai ja eritrea). Tasapainovalmennusmallin koulutuspäiviä pidettiin kaksi: toinen Vaasan kriisikeskuksessa ja toinen oppilaitos Omniassa oppilashuoltohenkilökunnalle.

Hankkeet ja projektit

LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektia kyettiin jatkamaan siirtyvällä avustuksella siten, että osa itsemurhien ehkäisytyöstä tehtiin Itsemurhien ehkäisykeskuksen toimintaan saadulla avustuksella ja osa Linity-projektin siirtyvällä rahoituksella.

Amif KOTU -hanke samoin kuin Mielenterveysseuran osuus THL:n Amif Paloma hankkeessa päättyivät kesällä. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke päättyi vuoden lopussa. KOTU-hankkeen tuotos siirtyi osaksi mielenterveyden ensiapu-koulutusperhettä. Paloma hanke tuotti materiaaleja ja suosituksia pakolaisten mielenterveyden edistämiseen ja hoitoon. Nuorisotyön kriisivalmiutta vahvistettiin NKK hankkeessa koulutusten kautta ja jatkotehtävän ottivat osaamiskeskukset. Paloma-hanke saa jatkoa THL:N Paloma 2 hankkeena, johon Mielenterveysseura on lupautunut jälleen kumppaniksi.

Lue lisää

Vuosikirja 2018