Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä (vuosikirja 2018)

Vuonna 1897 perustettu Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminta kehittyy jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön ja kansalaistoiminnan muutoksiin.

Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Toiminnan lähtökohta on voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Keskeistä on palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten toimiva ja tavoitteellinen yhteistyö, jota kansalaistoimintojen yksikkö kehittää, organisoi ja tukee. Sisällön näkökulmasta toiminta jäsentyy mielenterveyden edistämiseen ja kriisiauttamiseen. Viestintä ja hallinto tukevat työtä ja osallistuvat niiden kehittämiseen. Lisäksi seura koordinoi järjestöjen yhteistyössä tuottamaa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä.

Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Jäsenistön muodostavat (31.12.2018) 56 paikallista mielenterveysseuraa, 31 pääosin valtakunnallista järjestöä ja 476 henkilöjäsentä. Seuran ja sen jäsenseurojen piirissä toimii noin 4000 vapaaehtoista. Määrä kasvoi useilla sadoilla vuoden aikana.

Vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa mukaisesti seura haluaa olla

  • Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani
  • Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja
  • Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa
  • Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja
  • Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi

Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet areenat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri. Toimintavuonna toteutetussa strategian välitarkastelussa uusina painopisteinä mukaan tulivat monikulttuurisuustyö sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan muutosjoustavuuden vahvistaminen.

Vuosi 2018 oli henkilöstöllä ja taloudellisesti mitattuna seuran toiminnassa ennätysvuosi. Uusina toimintoina käynnistyivät muun muassa itsemurhien ehkäisykeskus, arabiankielinen kriisipuhelin, monikulttuurinen yksinäisyyshanke MIOS sekä Mielenterveysjärjestöjen yhteistyö- ja vaikuttamishanke Mielenterveyspooli 2.0. Hallituksen kärkihankerahoituksella toimivat hankkeet jatkuivat toimintavuoden loppuun. Mielenterveysosaamisen kärkihankkeessa koulutettiin lopulta kahden vuoden aikana lähes 20 000 eri alojen ammattilaista ja mielenterveydestä kiinnostunutta kansalaista.

Viestintä ja vaikuttamistyö olivat keskeisellä sijalla toimintavuonna. Seura oli mukana muun muassa mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman valmistelussa ja teki aktiivista vaikuttamistyötä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistukseen sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja puolueiden eduskuntavaaliohjelmien valmisteluun. Ensimmäinen Mielinauha-keräys järjestettiin keväällä. Lapinlahden vanhassa mielisairaalakiinteistössä seura valmisteltiin toiminnallisen vastuun siirtoa jäsenseura Pro Lapinlahti Mielenterveysseura ry:lle samaan aikaan kun epävarmuus vuokrasopimuksen jatkumisesta kasvoi.

Pentti Arajärvi.
Pentti Arajärvi, puheenjohtaja

Sari Aalto-Matturi.
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja

Paikalliset mielenterveysseurat ja kriisikeskukset
Paikallinen mielenterveysseura, jossa toimii kriisikeskus

Paikallinen mielenterveysseura

Lue lisää