Viestintä (vuosikirja 2018)

Tuloksia:

  • Sidosryhmätutkimus: Maine erittäin hyvällä tasolla
  • Viestit näkyivät mediassa joka viikko, yhteensä 745 osumaa
  • Verkkosivuilla keskimäärin 140 000 eri kävijää kuussa, 30 000 enemmän kuin vuonna 2017
  • Sosiaalisessa mediassa 36 000 potentiaalista kohtaamista päivittäin
  • Mielinauha-keräys lanseerattiin, kampanjoinneissa saavutettiin tavoitteet 

 

Mielenterveysseuran viestinnän visiona on, että Suomessa asuvat oivaltavat, että mielenterveys on terveyttä ja elämäntaitoa: mielenterveyttä voi vahvistaa. Mielenterveysseura toimii viestinnällisenä organisaationa, jossa jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Viestintää suuntaa liittohallituksessa hyväksytty viestintästrategia 2017–2020, jonka päivitystarpeita arvioidaan vuosittain.

Maine ja tunnettuus

Mielenterveysseura toteutti Pohjoisranta Burson-Marstellersilla sidosryhmätutkimuksen (vastaajia 722). Seuran maine on erinomaisella tasolla kaikilla maineen osa-alueilla: organisaatiokulttuuri ja johtaminen, vastuullisuus ja eettisyys, yhteistyö ja kumppanuudet, palveluiden laatu, toiminnassa onnistuminen, julkinen kuva, edelläkävijyys ja muutoskyky.

Seuran maineen ajureita ovat ihmislähtöisyys, asiantuntijuus, aktiivisuus, rohkeus ja luotettavuus. Myös seuran suositteluhalukkuus on erittäin hyvällä tasolla, mikä koskee niin seuran palveluita, verkkosivuja, vapaaehtoistyötä kuin seuraa työnantajana.

Tutkimusta täydennettiin Kansalaiskyselyllä (vastaajia 1000). Seuran maine on hyvä; seuran moninaisia palveluita ja toimintamuotoja ei kuitenkaan vielä tunneta kattavasti. Parhaiten tunnetaan Kriisipuhelin, Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ja verkkosivusto mielenterveysseura.fi. Kansalaiset toivovat seuralta etenkin verkkoviestintää, kampanjointia ja medianäkyvyyttä.

Omat Mieli-mediat

Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran kaikki sisällöt ja palvelut ovat kiinnostavasti hyödynnettävissä verkon kautta.

Mielenterveysseura toteutti sisältömarkkinointia päivittäin edistääkseen mielen hyvinvoinnin oma-apukeinojen, varhaisen kriisituen, vapaaehtoistyön ja yhteiskunnallisten viestien käyttöä.

Mielenterveysseura.fi-sivustolla oli keskimäärin 140 000 eri kävijää kuukaudessa (2017: 110 000; 2016: 80 000; 2015: 45 000). Marraskuussa toteutui yli 216 000 kävijän kuukausiennätys.

Mielenterveysseura.fi-sivuston kävijämäärä 2015–2018:

Sosiaalisessa mediassa oli 36 000 potentiaalisia kohtaamista päivittäin. Seuran säännöllisesti hyödyntämiä sosiaalisen median kanavia olivat Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube. Seura julkaisi Mieli uutiskirjeitä (8), uutiskirjeitä eri kohderyhmille sekä esitteitä ja koulutusaineistoja, Mieli-vuosijulkaisun (1), Perheterapia-lehteä (4) ja vuosikertomuksen.

Viestintä tuotti vuoden aikana verkkoon eri kohderyhmille suunnattuja sisältökokonaisuuksia, kuten lasten mielenterveyden edistämisestä, Mielenterveyden ensiavusta, vapaaehtoistyöstä, itsemurhien ehkäisystä sekä sairastumisen aiheuttaman kriisin kohtaamisesta.

Ulkoinen medianäkyvyys

Mielenterveysseura sai viesteilleen lähes päivittäistä medianäkyvyyttä. Mediaosumia vuonna 2018 oli 745 kappaletta (2017: 886 (Mieli120 juhlavuosi); 2016: 609; 2015: 273). Mediassa esiintyi 25 seuran asiantuntijaa. Viestintä palveli noin sataa toimittajaa.

Mediaosumat 2015–2018:

Mediaosumista noin puolessa painottui tuen ja avun tarjoaminen (52 %) ja muissa sisällöissä yhteiskunnallinen vaikuttaminen (27 %), mielenterveysosaaminen (18 %) ja kansalaistoimijuus (3 %). Sisältöjen suhde on säilynyt pääosin samana eri vuosina.

Mediaosumien jakautuminen:

Mielenterveysseura seurasi mediaosumia päivittäin sekä kokosi syventävät raportit kampanjakohtaisesti ja neljän kuukauden välein. Seuralla oli kampanjoissa ja tapahtumapäivissä strategisia mediakumppaneita.

Kampanjoina Mielenterveysseura toteutti varainhankinnan kevätkampanjan Mielinauha-keräyksen huhtikuussa sekä kampanjoi Hyvää mieltä kulttuurista (MHAW) -viikolla toukokuussa sekä itsemurhien ehkäisypäivänä syyskuussa ja Maailman mielenterveyspäivään liittyen lokakuussa. Seuran toiminta oli esillä noin kymmenessä messu- tai yleisötapahtumassa.

Mielenterveysseura oli Ylen kumppanina Sekasin 2.0 -missiohankkeessa, jonka yhteydessä toteutui Sekasin-draama ja uusi Discord-alustalla toimiva keskustelu pojille.

Mielinauha-keräyksen lanseeraus

Mielenterveysseura toteutti historiansa ensimmäisen Mielinauha-keräyksen huhti-toukokuussa. Tavoitteena on saada varoja mielenterveyden edistämiseen ja kriisiauttamiseen sekä lisätä tietoisuutta mielenterveydestä.

Keräyksen kasvona oli pop-tähti Alma. Mielinauha oli myynnissä noin 800 myyntipisteessä eri puolilla Suomea apteekeissa, R-kioskeissa ja Tokmanneilla. Huhtikuussa kampanjointi oli näkyvintä, mutta mielinauhojen myynti jatkui aina kesäkuun loppuun asti. Kampanja näkyi viikon Ylen TV:ssä, kaksi viikkoa 100 radiokanavalla, noin kuukauden ulkomainontana pääkaupunkiseudulla sekä koko kampanja-ajan sosiaalisessa mediassa ja myymälämainontana.

Julkistamistilaisuus sai viiden miljoonan potentiaalisen lukija-, katsoja- tai kuuntelijamäärän. Yhdessä Randomex Oy:n kanssa toteutettiin Mielinauha-arpajaiset, jotka näkyivät Nelosella 72 kertaa huhti-toukokuussa. Mielinauhan tuntee jo 18 prosenttia kansalaiskyselyyn 2018 vastanneista.

Lisäksi varainhankinnassa näkyi Suomalaisen Kirjakaupan toteuttama Onnen tähden -kampanja, josta lahjoitettiin jokaisesta Otavan lasten ja nuorten kirjasta yksi euroa Sekasin-chatille.

Maailman mielenterveyspäivä 10.10.

Mielenterveysseura koordinoi Maailman mielenterveyspäivän 10.10. kampanjointia paikallisten mielenterveysseurojen kanssa. Kymppikymppikampanjan viesti toimintavuonna oli, että ”Jokainen on tärkeä juuri sellaisena kuin on”, #vihreäävaloa kaikille. Yhdessä Ylen Jenny+ -ohjelman kanssa seura toteutti #mindpride-kulkueen Lasipalatsin aukiolla. Aristina esiintyi Uniikki.

Finlandia-taloa myöten rakennuksia valaistiin vihreällä mm. Oulussa, Raumalla ja Mikkelissä. MindPride-kulkueeseen osallistui noin 400 ihmistä Lasipalatsilla. Ylen puoli seitsemän ohjelma lähetti tapahtuman suorana. Kampanjan sai valtakunnallista näkyvyyttä ja yli kymmenessä mediassa. Sosiaalisessa median kautta potentiaalinen tavoitettavuus (#vihreäävaloa, #mindpride) oli lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Päivän kansainvälinen teema oli nuorten mielenterveys muuttuvassa maailmassa. Materiaaliksi tuotettiin uudistetut vahvuuskortit, joita paikallisten toimijoiden toivottiin vievän nuorten pariin.

Kampanjan suosion takia #vihreäävaloa #mindpride toteutetaan myös seuraavana vuonna.

Itsemurhien ehkäisypäivä

Itsemurhien ehkäisypäivää vietettiin Mitä kuuluu -teemalla. Viestinä oli “Lahjoita kaksi sanaa - mitä kuuluu. Se ei maksa mitään mutta saattaa pelastaa hengen”. Itsemurhien ehkäisyä ja Mielenterveysseuran Itsemurhien ehkäisykeskusta esiin tuova kampanja näkyi toimintavuonna syys- ja joulukuussa vahvasti sosiaalisessa mediassa sekä seuraavan vuoden tammikuussa myös ulkomainonnassa. Kampanja sai valtakunnallista julkisuutta ja näkyi jopa Helsingin alueella pysäköintilappujen takana.

Paikalliset mielenterveysseurat

Tavoitteena on, että paikalliset mielenterveysseurat kokevat olevansa osa yhteistä mielenterveyttä edistävää seurayhteisöä sekä osaavat hyödyntää viestinnän tarjoamia palveluita ja sisältöjä. Paikalliset mielenterveysseurat voivat sovitulla tavalla hyödyntää Mieli-ilmettä ja sen monia sovelluksia. Mielenterveysseura tuottaa paikallisille seuroille yhtenäistä verkkosivuratkaisua Mieli-ilmeen mukaisena (2018: tilaajia 30/56).

Mielenterveysseuran viestintä tuottaa Maailman mielenterveyspäivän kampanjoihin konseptit ja kampanjamateriaalit ja valtakunnallisen viestinnän. Seurat saavat myös Mieli vuosijulkaisua. Paikallisille seuroille tärkeää vapaaehtoistyötä nostettiin esiin uusilla verkkosisällöillä. Kansalaistoimintojen osastolta tuetaan paikallisten seurojen digitaalista osaamista ja markkinointia.

Sisäinen viestintä ja viestintätuki

Mielenterveysseura kirkasti sisäisen viestinnän käytännöt koko henkilöstön kesken, esimiesviestinnässä ja yksikköjä ylittävässä viestinnässä sekä sopi yhteisesti kehittämistoimista. Viestintä tuki henkilöstöä mediaviestinnässä, tuotti linjauksia yhteiseen käyttöön ja koulutti viestintäkanavien käytössä. Toimintavuonna viestintä järjesti henkilöstölle erillistä koulutusta Twitterin ja LinkedInin hyödyntämisestä, kuvan käytöstä mielenterveysviestinnässä (20 osallistujaa) ja esiintymisestä mediahaastatteluissa (20 osallistujaa).

Viestintä ylläpiti henkilöstön käyttöön Mieli-sovelluksia lähtien dioista raporttipohjiin, kuvapankkiin, messuvarusteisiin ja avustajayhteyksiin. Vastuuviestijät tukivat seuran eri yksiköiden toimintaa monin viestinnän keinoin ja yhdessä sovituilla vuosittaisilla painopistealueilla.

Digitaalisuus ja viestintä

Mielenterveysseura painottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistamista ja uusia avauksia. Seuran tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Mielenterveysseurassa on meneillään useita digitaalisia hankkeita, jotka liittyvät työskentelyn digitalisointiin ja eri kohderyhmille suunnattuihin uusiin digitaalisiin sisältöihin. Viestintä koordinoi yhteistyötä seuran uusissa digitaalisissa avauksissa yksikköjä ylittävän Himmeli-työryhmän kautta. Mielenterveysseuran eri työrooleille ryhdyttiin laatimaan digitaalinen kortti siitä, miten digitaalisuus edistää työn tavoitteita, mitä ohjelmistoja ja työkaluja roolissa tarvitaan ja miten osaamista kehitetään.

Viestintäyksikkö

Tavoitteena on, että seurassa on innovatiivinen, aikaansaava ja hyvinvoiva viestintäyksikkö, joka tekee hyvää yhteistyötä seuran sisällä ja sidosryhmien kanssa. Viestintä palvelee, mahdollistaa ja vaikuttaa. Liittohallitukselta ja johtoryhmältä seuran viestintä sai arvosanan 9/10. Viestintä toteutti toiminnan arviointia viestintästrategian mukaisesti.

Viestinnän koordinoimat digitaaliset ja painetut kanavat:
Viestinnän koordinoimat digitaaliset ja painetut kanavat

Lue lisää

Vuosikirja 2018