Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (vuosikirja 2018)

Mies pyöräilee puistossa.

Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisten seurojen kanssa. Työtä linjaavat Mielenterveysseuran hallitusohjelmatavoitteet sekä seuran mielen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelmat.

Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen.

Tuloksia:

  • Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta​: Yhteiset hallitusohjelmatavoitteet​
  • Mielenterveysstrategia 2030​
  • Sote-uudistuksen valmistelu: järjestöverkoston vaikuttamistyö, YhdessäMielin-raportti valtioneuvostolle, kuulemiset eduskunnassa ja vieraskynä HS:ssa.

Kansallinen vaikuttaminen

Toimintavuoden aikana keskeinen kansallinen vaikuttamisfoorumi oli eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, joka koostuu valtakunnallisista mielenterveysjärjestöistä ja puolueiden nimeämistä kansanedustajista. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Juha Rehula. Neuvottelukunnan työn tueksi STEAn rahoittama ja Mielenterveysseuran hallinnoima Mielenterveyspooli 2.0 -hanke toimi neuvottelukunnan sihteeristönä toukokuusta 2018 alkaen. Vuoden aikana mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta otti kantaa osatyökykyisten nuorten työmahdollisuuksien parantamiseksi sekä potilaiden ja omaisten äänen huomioimiseksi hoidon kehittämisessä sekä valmisteli neuvottelukunnan yhteisiä eduskuntavaalitavoitteita.

Neuvottelukunnan aloitteesta sosiaali- ja terveysministeriö aloitti uuden valtakunnallisen, vuoteen 2030 saakka ulottuvan mielenterveysstrategian valmistelun. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim puolestaan aloitti Mielenterveysseuran aloitteesta itsemurhaa yrittäneiden Käypä hoito –suosituksen valmistelun.

Seura otti aktiivisesti osaa sote-uudistuksesta käytävään keskusteluun perustuen seuran YhdessäMielin -hankkeen tuloksiin. Vuoden aikana julkaistiin useita policy brief -papereita hankkeen tuloksena, osin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Seura myös vaikutti perustulokokeiluun mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi ja sai ko. tehtävän omalle vastuulleen tehtäväksi vuoden 2019 aikana.

Mielenterveysseura vaikutti myös tarttumattomien sairauksien verkostossa (ns. NCD-verkosto) yhteistyössä Suomalainen lääkäriseura Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyörakenteena toimii Yksi Elämä -hanke.

Kriisitoimintojen ja muun järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen mahdollisessa sote- ja maakuntauudistuksessa on ollut yksi keskeisistä vaikuttamisteemoista vuoden aikana. Pitkälti Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman järjestöverkoston vaikuttamistyön tuloksena mukaan lainsäädäntövalmisteluun saatiin myös maakunnille ensin oikeus ja sitten velvollisuus yhteistyöhön järjestöjen kanssa.

Seuran pitkä vaikuttamistyö näkyy myös valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa, jonka yhtenä nuorisopoliittisena tavoitteena on nuorten mielenterveysongelmien vähentäminen ehkäisevän toiminnan ansiosta. Nuorisopoliittiseen ohjelmaan 2018 -2019 tuli yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi nuorten mielenterveyden vahvistuminen ja ongelmien ehkäisy mielenterveystaitoja vahvistamalla. Mielenterveysseuralle myönnettiin vuoden alkupuolella osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuus ja koordinointivastuu vuosille 2018 -2019 yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n kanssa. Osaamiskeskus Vahvistamo edistää nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanoa oman asiantuntijuutensa kautta.

Mielenterveysseura teki vaikuttamistyötä myös useiden Hyvän mielen -kokonaisuuksien toteuttamiseksi. Hyvän Mielen työpaikka -mallin (kriteeristö ja työkalupakki) toteutus käynnistyi STM:n koordinoimana, kumppanina Mielenterveysseuran lisäksi Työterveyslaitos. Vastaavaa Hyvän Mielen Kunta -mallia valmisteltiin yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Hyvän Mielen Koulu -ohjelmaa valmisteltiin yhdessä STM:n, OKM:n, OPH:n ja THL:n kanssa tavoitteena saada kokonaisuudesta tulevan hallituskauden kärkihanke.

Mielenterveysjärjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta vahvistui selvästi vuoden aikana järjestöjen yhteisen Mielenterveyspooli 2.0 -hankkeen saatua kolmivuotisen STEA-rahoituksen (2018-2020). Mielenterveyspooli teki mm. vaikuttamistyötä puolueiden hallitusohjelmatavoitteiden valmisteluun ja mielenterveyslain uudistuksen siirryttyä seuraavalle hallituskaudelle, Mielenterveyspooli otti kantaa mielenterveyslainsäädännön liittämiseksi osaksi muuta terveydenhuollon lainsäädäntöä. Keskeiseksi hallitusohjelmatavoitteeksi nostettiin Mielenterveysseuran aloitteesta psykoterapiatakuu, jonka edistämiseksi ryhdyttiin valmistelemaan kansalaisaloitetta keväälle 2019. Pooli teki vaikuttamistyötä myös mm yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että hallitus päätti luopua suunnitelmistaan avata potilastietoja poliisille.

Kansainvälinen vaikuttaminen

Euroopan tasolla Mielenterveysseura vaikutti mielenterveyden edistämiseen Mental Health Europen (MHE) hallitusjäsenyyden ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Seuran maailmanlaajuinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH).

EU-komission terveyden pääosasto (DG SANTE) valitsi Suomen Mielenterveysseuran yhdeksi kolmivuotisen (2015–2018) EU-kompassihankkeen neljästä toteuttajasta. Hankkeessa toteutettiin tiedonkeruuta ja -vaihtoa EU:n kansanterveysohjelmaan osallistuvien maiden välillä sekä aiemman EU-laajuisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimen tulosten levittämistä maakohtaisissa kokouksissa. Mielenterveysseura järjesti maakokouksia Kööpenhaminassa, Oslossa, Tukholmassa, Vilnassa ja Edinburghissa. Mielenterveysseura oli osavastuussa EU:n mielenterveysfoorumin järjestämisestä Luxemburgissa helmikuussa 2018.

Seura osallistui myös nelivuotiseen (2016–2019) Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership (CRISP) -hankkeeseen, jonka avulla edistetään mielenterveysalan toimivien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä henkilövaihtojen avulla. Vuoden aikana seuran henkilöstöä oli vaihtovierailuissa Skotlannissa, USA:han ja Saksaan ja seurassa oli vaihdossa hankekumppaneiden henkilöstöä Saksasta ja Skotlannista. Seuran johtoryhmä vieraili Iso-Britanniassa muun muassa Mind- järjestön ja Mental Health Foundationin vieraana, ja vaihtoi kokemuksia erityisesti mielenterveyden edistämiseen liittyvistä kampanjoista sekä koulu- ja työelämätyöstä.

Pohjoismaisella tasolla kokemustenvaihtoa tapahtuu Nordic Network for Mental Health in Public Health -verkostossa, jonka kokousta seura isännöi loppuvuodesta.

Mielenterveysseura piti kansainvälisissä seminaareissa ja tapaamisissa puheenvuoroja ja työpajoja mm. lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä sekä Suomessa 2000 -luvulla kasvatus-, opetus- ja nuorisoalalla tapahtuneesta mielenterveyttä edistävästä politiikkaan vaikuttamisesta. Yhteistyön kautta mielenterveyden edistämisen työvälineitä ja materiaaleja levitettiin moniin eri maihin jopa esimerkiksi Costa Rican mielenterveyttä edistävään kuntaohjelmaan.

Maailmankartta.

CRISP-hanke (2016-2019): osaamisen vaihtoa, Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership. Toimijat Suomi, USA, Skotlanti ja Saksa

EU-kompassihankkeen kokouksia Kööpenhaminassa, Oslossa, Tukholmassa, Vilnassa ja Edinburghissa sekä EU:n mielenterveysfoorumi Luxemburgissa.

 

Lue lisää

Vuosikirja 2018