Mielenterveysseuran lausunto lukion ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien luonnoksista 2019

Uutiset

Tiivistelmä

Lukion ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien luonnoksissa erityisen myönteistä on lupaus entistä vahvemmasta panostuksesta lukiolaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Ilahduttavaa on, että vuorovaikutusosaaminen on nostettu omana kokonaisuutena laaja-alaisiin kokonaisuuksiin hyvinvointiosaamisen rinnalle. Myös lisääntyvä henkilökohtainen ohjaus ja tarvittaessa saatava erityisopetus ovat hyviä keinoja vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen ja sitä kautta hyvinvointiin.

Jotta edellä mainitut asiat tulevat toteutumaan käytännössä, tulee opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen lisätä opintoja, jotka antavat aineenopettajille, opinto-ohjaajille ja erityisopettajille paremmat valmiudet opiskelijoiden oppimisen, hyvinvointi - ja vuorovaikutusosaamisen, mielenterveystaitojen sekä osallisuuden edistämiseen. Rehtoreille tulee tarjota koulutusta hyvinvoivan oppilaitoksen toimintakulttuurin vahvistamiseen sekä osallisuuden vahvistamisen tueksi on lukioille laadittava yhtenäinen ohjeistus. Jokaiseen lukioon olisi tärkeää sada myös aktiivista vanhempaintoimintaa.

Erityistä huomiota Mielenterveysseura kiinnittää lukiolaisten jaksamisen tukemiseen. Nuorisobarometrin ja hyvinvointikyselyiden pohjalta on noussut huolestuttavaa tietoa lukiolaisten kuormituksesta ja stressistä. Mielenterveyden edistäminen onkin sisällytettävä järjestelmällisesti osaksi kouluyhteisön rakenteita, toimintakulttuuria ja opetussisältöjä muun muassa laaja-alaisten kokonaisuuksien kautta sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisella.

Opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä lisäävät merkittävästi kattava monialainen yhteistyö sekä riittävä opiskelun tuen ja avun saanti. Tutkimusten mukaan opettajien hyvinvointi ja jaksaminen välittyvät suoraan opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi. Onkin tärkeää huolehtia myös opettajien jaksamisesta ja mielen hyvinvointia tukevista käytänteistä.

Näemme myös, että lukio-opetuksen maksuttomuus tukisi nuorten lukioikäisten opiskelijoiden yhdenvertaista mahdollisuutta opintojen jatkamiseen.

LUKU 1 Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö 

1.1 Uudistuva lukiokoulutus

Lukion ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien luonnoksissa nostetaan esiin tavoite siitä, että lukiolaisten hyvinvointia tukemista edistetään entistä paremmin. Tämä on erittäin tärkeä tavoite, sillä Kouluterveyskyselyn (THL, 2017) mukaan lähes kolmannes lukiolaisista kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössä ja yli kolmannes on ollut huolissaan omasta mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittäminen tulee pystyä huomioimaan eri oppiaineiden opetuksessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen pitää antaa paremmat valmiudet opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen, samoin kuin ryhmänohjaukseen sekä tuen tarpeen havaitsemiseen.

1.1. Uudistuva lukiokoulutus & 3.4. Toimintakulttuuri

Luonnoksissa esiin tuleva opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden yhä vahvempi panostaminen on tarpeen, sillä vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn (THL) mukaan 55 % lukiolaisista koki olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä ja vain 11 % koki, että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa. Osallisuuden kokemuksilla ja vaikutusmahdollisuuksilla on suora yhteys opiskelijoiden kiinnittymiseen kouluyhteisöön sekä opiskelumotivaatioon, jotka ovat yhteydessä hyvinvointiin. Niinpä opiskelijoiden osallistumista lukioissa on vahvistettava ja tähän on laadittava yhtenäinen ohjeistus lukioille.

Toisilta opiskelijoilta saatava tuki ja ryhmään kuuluminen on nuorelle tärkeä mielenterveyden tuki, joten lukiossa on tärkeää vahvistaa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kulttuuria. Suunnitelmallinen ja hyvin toteutettu tutortoiminta ensimmäisen vuoden lukiolaisille on erittäin tärkeä vertaistuen muoto ja toiminnan kehittämiseen on panostettava valtakunnallisesti.

Kouluterveyskyselyn (THL, 2017) mukaan vain reilu kolmannes lukiolaisista koki kouluintoa eli myönteistä koulutyöhön tai opiskeluun liittyvää innostusta. Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin luominen on keskeinen tekijänä opiskelijoiden kouluinnon lisäämisessä. Koska rehtorilla on tärkeä rooli koulun toimintakulttuurin luomisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä, on rehtoreiden perus- ja täydennyskoulutuksessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota pedagogiseen johtajuuteen, hyvinvoivan oppilaitoksen toimintakulttuurin vahvistamiseen sekä osaamiseen rakentaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen kanssa.

3.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Lukiolaisten vanhemmille tulee mahdollistaa selkeämpi rooli lukioyhteisössä ja sen hyvinvoinnin kehittämisessä. Opetussuunnitelman luonnoksessa mainitaan yhteistyön monipuolisuus ja toteuttamisen tapojen suunnitelmallinen kehittäminen. Tätä kehittämistyötä varten tulee laatia yhteinen ohjeistus lukioille. Ohjeistuksen tulisi sisältää ohje siitä, että jokaisessa lukiossa tulee olla vanhempainyhdistys.

4 Opetuksen ohjaus ja tukeminen

4.1.Ohjaus

Opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta on erittäin tärkeää, että opiskelijoille annettavan henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen määrä tulee lisääntymään. Kouluterveyskyselyn (THL, 2017) mukaan yli viidenneksellä lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoista oli vaikeuksia kirjoittamista ja lukemista vaativissa tehtävissä ja lähes 30 %:lla vaikeuksia laskemista vaativissa tehtävissä. Oppimaan oppimisen taitojen entistä systemaattisempi kehittäminen on tarpeen, sillä noin kolmannes Kouluterveyskyselyyn vastanneista ilmoitti, että heillä on vaikeuksia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa. Erityisen ilahduttavaa on se, että jatkossa ne ylioppilaat, jotka eivät saa samana vuonna jatko-opiskelupaikkaa, samoin kuin lukion keskeyttäneet opiskelijat saavat lukiosta jatko-ohjausta. Onnistuneen jatko-ohjauksen kannalta on välttämättömänä, että opinto-ohjaajat saavat riittävästi resursseja suorittamaan tätä työtä.

4.2 Erityisopetus ja muu oppimisen tuki

Erityisopetuksen järjestämisvelvollisuus on tärkeä myönteinen uudistus, joka varmistaa mahdollisuudet yhdenvertaiseen opiskeluun. Erityisopetus voi myös kannustaa nuoria hakeutumaan lukioon ja mahdollisesti vähentää lukion keskeyttämistä. Uudistuksen myötä on tärkeää taata erityisopettajille riittävät resurssit opettamiseen ja luoda rakenteet, jotka mahdollistavat erityisopettajan ja aineenopettajien välisen yhteistyön. Lisäksi aineenopettajille tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta heidän erityispedagoginen osaaminen vahvistuu. 

6.2 Laaja-alainen osaaminen

On erittäin tärkeää, että hyvinvointiosaamisen lisäksi vuorovaikutusosaaminen on nostettu esiin omana laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutena.  Jotta opiskelijoiden hyvinvointi- sekä vuorovaikutusosaaminen kehittyisivät, tulee opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen antaa opettajille valmiudet näiden taitojen edistämiseen omassa opetuksessaan.  Erityisesti aikuislukioissa, joiden opetussuunnitelmaan ei harmiksemme sisälly terveystiedon opetusta, on aineenopettajilla suuri vastuu siitä, että OPS:n lupaus: “Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa”, toteutuu.

Opettajien koulutuksessa tulee varmistaa riittävä osaaminen ja ymmärrys mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveystaidoista, joita voi oppia ja opettaa. Mielenterveystaitoja ovat muun muassa arjen taidot, itsetuntemus, tunne- ja vuorovaikutustaidot, turvataidot ja selviytyminen sekä kehon ja mielen viestien kuuntelu. Opettajien koulutuksessa on myös tärkeää korostaa kohtaamisen ja ryhmäytymisosaamisen merkitystä. On tärkeää, että tällaista osaamista viedään suunnitelmallisesti osaksi päivittäistä toimintaa ja tapaa työskennellä.

6.17 Terveystieto (lukion opetussuunnitelman luonnos)

Mielestämme on erittäin tärkeää, että mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät on siirretty nykyisestä syventävästä ja valinnaisesta TE2 - kurssista tulevan kaikille pakollisen TE1 -moduulin keskeisiin sisältöihin.

Koska terveyteen vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät, olisi toivottavaa, että TE1 -moduulin keskeisissä sisällöissä kohdassa “kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet” olisi mainittu myös ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki.

6.21 Opinto-ohjaus (lukion opetussuunnitelman luonnos)

Näemme tärkeänä, että opinto-ohjauksen OP1 Minä opiskelija -moduulin tavoitteisiin sisältyy tavoite: “Opiskelija tunnistaa tapoja edistää hyvinvointiaan ja toimintakykyään” ja keskeisissä sisällöissä on mainittu: hyvinvointi, opiskelukyky, tasapainoinen elämä. Jotta opiskelijat saavat laadukasta opetusta, tulee nämä sisällöt huomioida opinto-ohjaajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Koulutuksessa on tärkeää avata, mitä mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan ja kehittää opinto-ohjaajien valmiuksia mielenterveystaitojen osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen. 

Lopuksi

Suomen Mielenterveysseura näkee tärkeänä koulun toimintakulttuurin vahvistamisen niin, että yhteisöllisyys ja kohtaaminen vahvistavat sekä opettajien että opiskelijoiden voimavaroja.  Uuden opetussuunnitelman tulee ohjata myötätuntoiseen ja kannustavaan toimintakulttuuriin, jossa erilaisilla oppijoilla on mahdollisuus löytää vahvuutensa ja kokea luottamusta tulevaisuuteen.   Opettajien hyvinvoinnin tukemiseksi on opettajien vertaistukea vahvistettava ja hyvinvointiin keskittyvää työnohjausta lisättävä. Myös työterveyshuollon psykososiaalisiin palveluihin on panostettava.

 

Suomen Mielenterveysseura

Sari Aalto-Matturi

Toiminnanjohtaja

 

Takaisin