Mielenterveysseuran liittohallitus: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole Suomessa riittävällä tasolla

Uutiset

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa nousseet nuorten merkittävimmäksi terveysongelmaksi. Yleisimpiä nuorten hyvinvointiin liittyviä ongelmia ovat mielialan lasku ja masennus. Nuorista joka viidennellä on mielenterveyden häiriöitä. Pääkaupunkiseudulla jopa yhdeksän prosenttia nuorten ikäluokista on viime vuosina ollut psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana. Itsetuhoisuus tuntuu levinneen yhä nuorempiin ikäryhmiin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ruuhkautuneet mielenterveyspalvelut eivät pysty riittävästi tukemaan nuorten hyvinvointia ja turvaamaan oikea-aikaista ja riittävää avun saantia. Nuorten ongelmien kohtaamisessa on avuttomuutta pääkaupunkiseudun kouluissa ja hoitoon pääsy kestää pääkaupunkiseudulla usein pitempään kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäiseminen edellyttää, että päiväkoteihin ja kouluihin luodaan mielenterveyttä edistävät toimintakäytännöt ja mahdollisuudet varhaiseen tukeen. Hyviä tuloksia on tuottanut esimerkiksi psykiatristen sairaanhoitajien palkkaaminen kouluihin. Usein myös nuoret itse toivoisivat, että heille olisi apua tarjolla mielenterveysongelmiin juuri koulussa.

Koulujen oppilashuoltohenkilöstöllä ei ole tällä hetkellä aikaa oppia tuntemaan vastuullaan olevia oppilaita ja olla näiden käytettävissä. Kuitenkin oppilashuolto voisi olla avainasemassa nuorten mielenterveyden ongelmien kohtaamisessa. Oppilashuollon toimintakyvyn vahvistaminen purkaisi samalla painetta erikoissairaanhoidossa.*

Yhtenä haasteena lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja kohtaamisessa ovat päivähoidon ryhmäkoot ja koulujen luokkakoot. Nykyisenä toimintamallina oleva kaiken kattava integraatio merkitsee, että erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan normaaliryhmiin. Jotta päivähoito ja koulu todella tukisivat kaikkien lasten kasvua ja kehitystä, integraatio edellyttää erityisosaamista kaikilta opettajilta sekä riittävää määrää avustajia.

Lasten ja nuoren tulee saada nopeasti tarvitsemansa hoidon ja tuen piiriin. Esimerkiksi Helsingin käytäntö, jossa itsetuhoinen nuori ohjataan nuorisopsykiatriassa ensin TAK-vastaanotolle, ei ole omiaan synnyttämään luottamusta eikä edistä hoitoon kiinnittymistä. **

Yhä nuorempien lasten ja nuorten itsetuhoisuuden käsittely, kohtaaminen ja puheeksi ottaminen ovat valmiuksia, joita tarvitaan kaikilta nuorten parissa työskenteleviltä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulujen oppilashuollon välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Lapset ja nuoret tarvitsevat mielenterveystaitojen opetusta ja tukea kaikissa ikävaiheissa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on mahdollisuus varhaiseen tukeen ja näyttöön perustavaan psykiatriseen hoitoon viivytyksettä. Lapsille suunnattua psykoterapiatarjontaa tulee lisätä ja palveluiden yhdenvertaisuus on turvattava eri puolilla maata. Lasten ja nuorten organisaatioiden toimintakäytännöt tulee muokata mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeviksi. Ensiarvoisen tärkeää on lasten ja nuorten palvelujen mielenterveysvaikutusten arviointi ja palvelujen kehittäminen mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeviksi.

Lue lisää:

10 toimenpidettä mielenterveyden edistämiseksi vaalikaudella 2019-2023

*Espoon yläkouluissa toteutetussa kokeilussa huomattiin, että oppilashuoltohenkilöstö pystyy oikein resursoituna ja koulutettuna hoitamaan nuorten lievää ja keskivaikeaa masennusta. Vain kahdeksan prosenttia kokeiluun osallistuneista oppilaista tarvitsi kuuden tapaamiskerran jälkeen erikoissairaanhoitoa. Kokeilussa käytetty lyhytterapiamalli IPC (Interpersonal counseling) on otettu käyttöön myös USA:ssa hyvin tuloksin. Edellytyksenä on, että oppilaitosten henkilöstö on koulutettu tarjoamaan varhaista tukea sitä tarvitseville.

**Helsingissä HUS:n Nuorisopsykiatrian avohoitoon hakeudutaan lääkärin laatimalla lähetteellä oman alueen (Helsinki, Jorvi, Peijas) Tutkimus-, arviointi- ja kriisipoliklinikan (TAK) kautta. TAK-poliklinikalla selvitetään ongelman luonne ja kiireellisyys ja ohjataan nuori tarvittaessa hoitosuunnitelman tai konsultaatiovastauksen kanssa hoitoon joko nuorisopsykiatrian hoitopoliklinikalle tai muuhun soveltuvaan hoitopaikkaan. TAK-järjestelmässä esimerkiksi itsetuhoinen nuori ei tule kohdatuksi hädässään vaan siirtyy pitkän tutkimus- ja hoitoketjun potilaaksi. Tämä ei ole omiaan synnyttämään luottamusta eikä edistä hoitoon kiinnittymistä.

 

 

Takaisin

Yhteystiedot

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnot
Kriisityö

+358 40 542 6164Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki