Mielenterveystaitoja arjen ympyröihin

"Iso mielenterveyspoliittinen tavoite on tehdä ihmisten arkiympäristöistä sellaisia, että ne tukevat mielenterveyttä nykyistä paremmin", sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Larivaara.

Arkiympäristöillä hän tarkoittaa päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia, ikääntyneiden palveluja ja hoiva-asumista, työpaikkoja sekä vapaa-ajan viettopaikkoja.

Yksi käytännönläheinen keino on levittää mielenterveysosaamista näihin ympäristöihin. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ja ohjaajakoulutukset ovat olleet yksi hyvä toimenpide, joilla on voitu edistää mielenterveysosaamisen kiinnittymistä alueellisiin rakenteisiin esim. osaksi strategisia tavoitteita.

"Koulutuksia pidetään onnistuneina ja hyödyllisinä. Tietysti tarvittaisiin vielä lisää arviointia koulutusten vaikutuksesta ammattilaisten työotteeseen ja kuinka se heijastuu ihmisten hyvinvointiin. Ylipäätään mielenterveysosaamisen levittämisessä on kyse hitaasta toimintakulttuurin muutoksesta, joka tarvitsee tuekseen määrätietoista johtamista ja kehittämistyötä."

Osa vuorovaikutusta, ei lisätehtävä

"Jotta hyvät käytännöt juurtuisivat pysyviksi toimintamalleiksi, tulee ensin huomata, että tässähän meillä on valmis keino vastata usein aika abstraktilla tasolla oleviin tavoitteisiin. Maakunta voi esimerkiksi itse päättää, että sen omissa organisaatioissa otetaan käyttöön tietyt hyvät käytännöt."

Mielenterveysosaamisen tulisi olla yksi ydinalueista niillä aloilla, joilla työskennellään ihmisten kanssa. Pitää ymmärtää, ettei se ole mikään erillinen lisätehtävä, vaan se toteutuu osana niitä arkisia vuorovaikutussuhteita, joita työssä on luonnostaan, esimerkiksi oppitunneilla tai poliisin kohtaamisissa ihmisten kanssa.

"Pidän muutoinkin mielenterveysosaamista erittäin merkityksellisenä kansalaistaitona. Mielenterveys tulee häiriöiden tunnistamisen ohella tunnistaa voimavaraksi, joka tuottaa hyvää oloa, mielekkyyttä elämään ja onnellisuutta."

Lisää luovuutta ja onnistumisia

Mielenterveys ei ole vakio, vaan se vaihtelee elämänvaiheiden mukaan.  Mielenterveyttä voi vahvistaa omilla valinnoillaan ja tekemisillään. Hyvän mielenterveyden merkitys kasvaa työelämässä, kun henkisen työn merkitys kasvaa entisestään. Mielenterveys kääntyy työelämässä luovuudeksi, hyväksi suoriutumiseksi ja onnistumisen kokemuksiksi.

Toisaalta mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, ja ne aiheuttavat poissaoloja työstä ja ennenaikaista eläköitymistä. Ihmiset voivat jossain määrin ennalta ehkäistä sairastumista ja häiriöiden uusimista sekä tehdä paljonkin toipumisen edistämiseksi.

"Mielenterveyden ensiapu -koulutusten tärkeimpänä hyvänä palautteena näkisin sen, että niiden yleistyessä yhä useampi kunta on kirjannut mielenterveysosaamisen osaksi hyvinvointikertomustaan. Esimerkiksi Prikanmaalla työskennellään järjestelmällisesti tämän konkretisoimiseksi."