Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa?

Sari Aalto-Matturi.

Suomi100-juhlavuoden kunniaksi tilastokeskus kokosi taannoin verkkosivuilleen listan Suomen kärkisijoista kansainvälisissä vertailuissa. Lista kertoo, että Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa, jossa on eniten inhimillistä hyvinvointia, paras hallinto, vapain lehdistö, riippumattomin oikeuslaitos ja vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja maailman kolmanneksi paras kohde matkustaa. Suomalaiset luottavat toisiinsa ja järjestelmään. Tulo- ja koulutuserot ovat pienet.  Meillä on tilaa asua ja runsaasti puhdasta luontoa.

Suomessa on paljon hyvinvointia lisääviä ja suojaavia asioita, ja niiden mukana myös tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Onnellisuusvertailuissa tapaamme sijoittua viiden kärkeen.

Mutta sitten on myös tilastoja, jotka tuntuisivat kertovan ihan toisenlaisesta maasta ja kansasta. Jotakuinkin 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Itsemurhia Suomessa tehdään edelleen selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Joka kymmenes koululainen kärsii uupumuksesta. Mikä oikein masentaa meitä tutkitusti onnellisia ja onnekkaita suomalaisia?

"Pimeys" on aika tavallinen arvaus, eikä se varmasti ihan merkityksetön asia olekaan. Harva meistä on kokonaan immuuni sydäntalven väsymykselle ja alakulolle. Pimeyden rinnalla vieläkin pahempaa jälkeä tekee yksinäisyys. Moni suomalainen on irti juuriltaan, kaukana omista lapsuudenystävistä ja läheisistä.

Elämän kolhut ja voittamattomat olosuhteet suomalainen voittaa sisulla, joka on erottamaton osa kansallista itsetuntoamme. Sisu on tavallaan suomalainen vastine trendikkäälle "resilienssille".

Mutta siinä missä resilienssi on kimmoisuutta, joustoa ja palautumista, "sisu" on mies yksin kuokkansa kanssa kivisellä suolla – apua ei pyydetä eikä tarjota. Päälle tulevat yhteiskunnan odotukset ja koulutetun kansan omat korkeat vaatimukset itselle ja elämälle. Kun hyvän vanhemmuuden oppaat virtuaalisille hiirenkorville lukenut nuoripari sisukkaasti kasvattaa esikoistaan ja rakentaa pätkätyöuraa kaukana läheisistään, onnellisuus ei välttämättä ole päällimmäinen tunne. 

Hyvä uutinen on, että hyvinvointia, jaksamista ja pärjäämistä voi johonkin mittaan asti opetella. Tähän on hallituskin havahtunut. Vaikka hallitusohjelman kirjaukset mielenterveyden vahvistamisesta vielä enimmäkseen odottavat toteutumistaan, osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihanketta suomalaisia koulutetaan kahden vuoden ajan vahvistamaan omaa ja muiden mielenterveyttä. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia järjestetään kymmenille tuhansille eri alojen ammattilaisille, järjestöjen vapaaehtoisille ja yksityisille kansalaisille.

Toki parasta olisi, jos hyvinvointia ja pärjäämistä pystyisi oppimaan pienestä pitäen. Vahvoilla on se, joka saa jo lapsuudessaan apua omien tunteiden ymmärtämiseen ja niiden käsittelyyn, ja sisun rinnalle muitakin taitoja, joilla huolehtia omasta ja muiden jaksamisesta. Mutta myöhäistä niiden taitojen oppiminen ei onneksi ole aikuisenakaan.

Sari Aalto-Matturi puhuu 3.10.2017 SOSTEtalk!-tapahtumassa Oulussa.

Lue lisää

Muualla verkossa

Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä