”Hyvä sosiaali- ja perhepolitiikka on parasta mielenterveyspolitiikkaa.” – Mitä mielessä, Sari Essayah?

"Usein mielen traumat kumpuavat siitä, mitä olet kokenut lapsuudessa ja nuoruudessa, vaikka ne puhkeaisivatkin myöhemmin. Niinpä hyvä sosiaali- ja perhepolitiikka on myös hyvää mielenterveyspolitiikkaa”, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Sari Essayah.

Sari Essayahin mielen tasapainoa on testattu monella tavalla. Tällä hetkellä hän työskentelee kansanedustajana ja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja. Vuodet 2009–2014 kuluivat Euroopan parlamentissa.

Kauppatieteiden maisteriksi Essayah valmistui vuonna 1995, ja opiskeluvuosien aikana huipentui myös hänen huippu-urheilu-uransa, kun kaulaan ripustettiin kahdesti kultainen mitali 10 kilometrin ratakävelyssä. Jo Tokiossa 1991 Essayah sai MM-kisoissa pronssia, mutta uran todelliset huippuhetket osuivat kuitenkin vuoden 1993 MM-kisoihin Stuttgartiin sekä Helsingin vuoden 1994 EM-kisoihin. Rion olympiakisoissa 2016 Essayah valittiin Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäseneksi, joten vaikuttaminen myös urheilussa jatkuu.

Arjessa Essayahin pitää löytää aikaa myös perheelle – aviomies Robert Knappille sekä Noora- ja Nea-tyttärille – ja tietenkin kotikunnan Lapinlahden päätöksentekoon.

Sari Essayah ei koskaan tavattaessa vaikuta kiireiseltä tai kireältä. Hän jaksaa nauraa ja hymyillä, vastata rauhallisesti ja pohtia – myös käsitellä pettymyksiä. Osaltaan siihen varmasti vaikuttaa vahva kristinusko ja sen tuottama mielenrauha.

Vastauksia ja kokemuksia mielenterveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin hän valottaa lapsuuden kokemuksen kautta 1970-luvun jälkipuoliskolta.

"Hän oli hermostunut ja vapisi, mutta ilahtui vierailustamme"

”Mummollani oli kehitysvammainen kasvattitytär. Hänen biologinen äitinsä Elsa oli mielenterveyspotilas, jota hoidettiin vaikeimpina aikoina Koljonvirran sairaalan suljetulla osastolla. Vierailin siellä jo pienenä tyttönä, koska mummoni piti tärkeänä, että kasvattitytär säilytti suhteen myös äitiinsä.”

Essayahin mieleen nuo vierailut piirtyvät edelleen hyvin. Hän sanoo muun muassa säikähtäneensä erästä kovaa ääntä pitänyttä ja oudosti käyttäytyvää ihmistä, mutta yhtä lailla potilaana olleesta Elsasta jäi hyvä muisto.

”Hän oli välillä hermostunut ja vapisi, poltti ketjussa tupakkaa, mutta selvästi hänestä näki, miten hän ilahtui vierailustamme.”

Elsan kautta Sari Essayah sanoo tunnistavansa mielenterveystyön valtavan muuttumisen. ”Hän eli elämänsä viimeiset vuosikymmenet avopotilaana ja asui asuntolassa, jossa asukkaat toinen toistaan tukien elivät arkeaan ilman erityisiä rajoitteita.”

Essayah pohtii, että on täytynyt olla mielenterveystyölle valtava mullistus, kun hyvin laitospainotteisesta hoidosta siirryttiin muutaman vuosikymmenen aikana omatoimisuuden tukemiseen ja keskelle yhteiskuntaa.

”Samanlaista kehitystä on tapahtunut myös muun muassa kehitysvammaisten kanssa toimimisessa, jossa rohkaisu omatoimisuuteen ja omaan elämään on ollut iso ja tarpeellinen muutos.”

Pitkä on ollut tie ajasta, jossa ”vaivaistalot” olivat paikka siirtää ongelmat pois silmistä ja mielestä – mieluusti niin edullisesti kuin mahdollista.

Mieli kuntapäättäjän silmin

Sari Essayah kiittelee suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja nostaa esiin kotikuntansa Lapinlahden mielenterveysseuran, joka tekee aktiivista ja näkyvää toimintaa oikealla tavalla.

”Heidän tilaisuutensa ja työnsä madaltavat ihmisten kynnystä hakea apua ajoissa ja ilman leimautumisen tuottamaa häpeän tunnetta. Se on iso juttu!”

Aivan vaivatonta avun saaminen liki 10 000 asukkaan kunnassa ei kuitenkaan ole. Tiukka kuntatalous ei aina ole mielen asialla. ”Nuorten osalta esimerkiksi terveydenhoitajaa pääsee kyllä heti tapaamaan, mutta koulukuraattori työskentelee vain tiettyinä aikoina, ja nuorisopsykiatrin vastaanotolle pääsee vain jonon kautta – ja varmasti liian hitaasti.”

Mielenterveyskysymykset puhuttavat vuosi vuodelta enemmän, osin varmasti koska niitä uskalletaan nostaa esiin, mutta myös koska maailma muuttuu nopeammin kuin miten ihmiset siihen sopeutuvat.

”Tavallinen tylsä arki” ei tarjoa riittävästi, eikä sitä enää hallita. Ärsykkeitä tulvii joka suunnalta ja samalla ihmiset eristäytyvät erilaisten sosiaalisen median ”härpäkkeiden” taakse ja kokevat yksinäisyyttä.

”Ikäihmisten yksinäisyys kasvukeskuksissa on todellinen ongelma, erityisesti kasvukeskuksissa. Työelämässä taas paine ja kiire lisääntyvät. Ongelmat ja syyt ovat niin moninaisia.”

"Ongelmia pitää purkaa lapsuudesta"

Sari Essayah näkee, että ongelmia pitää purkaa kotoa käsin – lapsuudesta ja varhaislapsuudesta, kiintymyssuhteiden syntymisestä.

”Kotien ja perheiden särkyminen on niin valtavan yleistä ja tavallista, että jos joku kokee siinä pahoinvointia tai kaipausta, ei siihen enää osata reagoida eikä valitusta tunnisteta. Erolapsia on niin paljon, ja aina vain korostetaan miten lapset kyllä selviävät. Liian harva saa tämän päivän hektisessä elämänrytmissä kasvaa rauhassa ja omaa tahtiaan.”

Kovin kaukaa ei Essayah joudu pohjaa pohdinnalleen hakemaan. Hänen miehensä on työskennellyt pitkään huostaan otettujen lasten kanssa ja kertonut, että ”ensimmäinen asia, mikä ongelmatilanteissa pitää saada kuntoon, on oikein rytmitetty ja säännöllinen arki sääntöineen ja rutiineineen”.

Myöhemmin reviirejä ja rajoja pitää myös osata laajentaa ja muistaa ”ison kirjan” viisaus: ”Kaikki on minulle luvallista mutta ei suinkaan hyödyksi.”

Sari Essayah näkee, että hyvä sosiaali- ja perhepolitiikka ja on parasta mielenterveyspolitiikkaa, aivan keskiössä. ”Mielen traumat aika usein kumpuavat siitä, mitä olet kokenut lapsuudessa ja nuoruudessa, vaikka ne puhkeaisivatkin myöhemmin.”

Mielen pahoinvointi kumpuaa osittain myös perhepolitiikan ongelmista.

”Se on toisaalta talous- eli perheiden tukipolitiikkakysymys, mutta samaan aikaan siihen liittyy työn ja perheiden yhteensovittaminen. Ne kohtaavat keskustelussa perhevapaista.”

Sari Essayah sanoo painokkaasti, että pitäisi olla malli, joka tarjoaa alle 3-vuotiaille mahdollisuuden kiintymyssuhteen muodostumiseen. ”Kyse on myös rahasta ja sellaisen mallin löytämisestä, joka auttaa perheitä tekemään tätä tukevia valintoja. Yksi malli ei toimi, koska perheiden tilanteet ovat niin kovin erilaisia ja kaikkien perheenjäsenten pitää voida hyvin.”

Essayah oli Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014 muttei muista, että mielenterveysasiat sellaisenaan olisivat nousseet siellä kovin vahvasti esiin lukuun ottamatta tiettyjä teemapäiviä, joita Brysselissä ja Strasbourgissa vietettiin.

”Se on tavallaan luonnollista, koska meillä – ehkä pohjoismaiden osalta onneksi – ei ole yhteistä eurooppalaista sosiaalipolitiikkaa. Niinpä tämäkin teema jää aika lailla parhaiden käytänteiden jakamiseen.”

Urheilijan anoreksia on lähes aina hätähuuto

Nykyinen KOK:n jäsen Sari Essayah on itse ollut kestävyysurheilija ja lajissaan maailman paras. Hän muistaa hyvin ne vääristymät, jotka tulivat kun ”valmentajat katsoivat jotain luurangonlaihaa tyttöä ja sanoivat, että nyt se on ’timmissä’ kunnossa, nyt voi alkaa kulkea”. Totuus on kuitenkin voinut olla aivan muuta ja kausi on saattanut päättyä pahaan ylirasitustilaan ja rasitusmurtumiin.

”Itse niiltä säästyin, mutta koko ajan ympärillä oli ongelmia ja voi vain kuvitella niiden vaikutusta nuoreen mieleen. Tämän asian kanssa ei mikään näytä muuttuneen 20 vuoden aikana. Hiukan enemmän ja avoimemmin asioista puhutaan, mutta onko mitään opittu, vai annetaanko erityisesti nuorten tyttöjen edelleen kärsiä kohtuuttomasti ja saavatko samat valmentajat polttaa heitä loppuun vuodesta toiseen?”

Itselleen pitäisi osata olla edes hiukan armollinen, ja sen valvominen tulisi olla yksi valmentajien ja taustavoimien päätehtävistä.

Sari Essayah sanoo, että usko on pohja ja perusta kaikkeen hänen elämässään. ”Se on minulle kovissa paikoissa suoja. Kristillinen elämänkuva, jossa et ole saavutustesi summa, vain sitä mitä teet. Olet yhtä arvokas riippumatta sijoitutko vaikka urheilussa ensimmäiseksi tai viimeiseksi. Arvo tulee muusta.”

Kuva: Saara Vuola

Lue lisää

Perheen voimavarat koostuvat kunkin perheenjäsenen omista, sekä perheen sisäisistä ja ulkoisista voimavaroista. Lue lisää lapsiperheiden hyvinvoinnista. Mitä kuuluu lapsiperheiden hyvinvointiin?

Mielenterveysseura tarjoaa voimavaralähtöisiä materiaaleja, koulutusta ja välineitä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Tutustu materiaaleihin ja menetelmiin

Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin keskeinen menestystekijä. Lue lisää psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä yhteiskunnalle


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta Mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.