”Meidän tulisi miettiä miten asioita tulee sanoneeksi, jottei synnyttäisi turhaan pahaa mieltä" – Mitä mielessä, Susanna Huovinen?

”On tärkeää, että julkisuudessa toimivat henkilöt, kuten kansanedustajakollegani, nostavat esiin ja puhuvat avoimesti myös omista mielenterveyteen liittyvistä haasteistaan tai ongelmistaan”, sanoo SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen.

Susanna Huovinen talvisessa maisemassa.

Susanna Huovinen on työskennellyt kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen, ja kahteen otteeseen hänen ammattitaitoaan on tarvittu myös ministerintöihin. Hän on ollut julkisuuden armoilla lähes 20 vuoden ajan, ja vaikka hän nimenomaan itse on halunnut julkiseen toimeen, ei luupin alla työskentely ole paineetonta. Kritiikki ja pahat puheet satuttavat, kuten ketä tahansa.

”Mietin kovasti ihmisten jaksamista ja sietokykyä tässä nykymaailmassa, jossa vastakkainasettelua on aika paljon ja keskusteluympäristö sen mukainen. Ihmiset ja heidän sietokykynsä ovat kovin erilaisia, ja sen vuoksi jokaisen tulisi miettiä miten asioita tulee sanoneeksi, jottei synnyttäisi turhan pahaa mieltä”, Huovinen pohtii.

”Toki asioista voidaan olla eri mieltä mutta tyylilläkin on väliä.”

Avoimuudesta puhutaan nykyisin paljon, mutta Huovinen joutuu usein pohtimaan, kohdataanko psyykkiset ja fyysiset sairaudet samalla tavalla.

”On mielestäni edelleen tabu puhua mielen ongelmista, jotka voivat olla niin monenlaisia. Minusta on hyvin tärkeää, että julkisuudessa toimivat henkilöt, kuten kollegani, puhuvat avoimesti myös omista mielenterveyteen liittyvistä haasteista tai ongelmista.”

Hyvä, Aku Hirviniemi!

Susanna Huovinen sanoo arvostavansa kovasti, että juuri äskettäin näyttelijä Aku Hirviniemi on niin avoimesti kertonut omista kokemuksistaan sekä pohdinnastaan, että uskaltaako hän niistä puhua, vai rajaako moinen avoimuus työtehtäviä jatkossa.

”Tuo kertoo minusta paljon suomalaisesta ilmapiiristä.”

Kansanedustajan luontaisetu on tulla toisinaan kovasanaisesti arvostelluksi – aiheesta tai aiheetta – mutta miten mieli siihen reagoi?

”Monin tavoin. Muistan omakohtaisesti useita tilanteita, joissa on sanottu, että onpa nyt huonosti hoidettu, eikö ole osaamista ja taitoa siihen, tähän tai tuohon. Siinä kyllä toisinaan hiukan sisuuntuu kuin urheilija konsanaan ja pohtii, että permanto – kyllä minä teille näytän. Varmana hoidan ja osaan!”

Asialla on toki myös toinen puoli, joka on se herkempi. Huovinen tunnistaa ja myöntää, että on ollut vaiheita, joissa on ollut tosi vaikea koota itsensä rajun ja julkisen ryöpytyksen jälkeen.

Yhden sellaisen hän koki alkoholilain muutoksen käsittelyn yhteydessä. ”Kansalaispalaute oli valtaisaa ja uhkailevaa, vaikka periaatteessa totesin ainoastaan yleisesti tunnustetun faktan, että kokonaiskulutukseen vaikutetaan eniten hinnalla ja saatavuudella, ja että meidän on arvioitava molempia.”

Saadaan viinaa, tullaan viisaammiksi…

Ilta-Sanomien lööppi ”Keppana Alkoon?” Huovisen kuvan kanssa toimi kaiketi kuten lehti oli halunnut, vaikka itse jutussa ei enää niin väitettykään ja kuvattiin vain käsittelyprosessin kulkua. Syntynyt kohu oli kuitenkin valtava!

”Palautteen antajat usein unohtavat, että poliitikko on muutakin kuin päätöksentekijä. Hän on vaikkapa äiti, tytär, sisar tai aviopuoliso, joka joutuu kantamaan huolta myös omasta lähipiiristään.”

Yhteiskunnan ja mielenterveyden kannalta on totta, että alkoholinkulutusta ei kannattaisi ainakaan kovasti nostaa.

”Päihteet ja mielenterveyden ongelmat kulkevat aika lailla käsi kädessä negatiivisessa mielessä, eikä sitä kytköstä voi poistaa vain sanomalla, että ei se niin ole. Siksi uusi alkoholilakiesitys, jossa saatavuutta parannetaan, on huolestuttava.”

Susanna Huovinen sanoo, että kaikille muutos ei varmasti tuota ongelmia.

"Meidän, jotka olemme vahvoja, on kannettava huolta niistä, jotka ovat heikompia. Voin myös sanoa, että kansanedustajaurani aikana en kertaakaan ole saanut palautetta, jossa kansalaisen ongelma olisi, että hän ei ole saanut viinaa.”

Voi vain pohtia, kuinka moni ongelmaisen läheinen haluaisi kertoa, mitä kaikkea aiheutuu kun alkoholia on joka puolella saatavissa!

Huovinen sanoo, ettei missään tapauksessa aja kieltolakia ja uudessa alkoholilakiesityksessä on monia oivallisia elementtejä esimerkiksi ravintoloiden osalta. Ne olivat mukana jo, kun hän itse lakia ministerinä valmisteli.

”Asia ei todellakaan ole mustavalkoinen, mutta kokonaisuus pitää hahmottaa.”

”On osa mielenterveyttä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on"

Myöskään kuntapolitiikka ei ole Susanna Huoviselle vierasta. Hän oli Jyväskylässä valtuutettuna vuoteen 2008 saakka. Mielenterveysasiat ovat nousseet kunnissa agendalle vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta jo ennen sitä varsinkin lasten ja nuorten asioista puhuttiin. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee koulukiusaamisen.

”Kiusaaminen jättää elinikäisiä jälkiä, joista näen esimerkkejä ihan lähipiirissä.”

Vain vähän aikaa sitten Huovinen kuului eduskunnan puhemiehen seurueeseen Etelä-Koreassa, jossa paikalliset poliitikot olivat kovin uteliaita kuulemaan, onko Suomessa havaittu kyseistä ilmiötä, johon he ovat havahtuneet.

”Saimme siinä yhteydessä mainostaa suomalaista KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa, jossa lähdetään siitä, että kaikille on taattava oppimisrauha.”

Koulukiusaamisen ohella Huovinen haluaa nostaa esiin kysymyksen seksuaalisesta suuntautumisesta, joka monelle lapselle ja nuorelle on iso ja vaikea kysymys. ”On osa mielenterveyttä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on – ihmissuhteet kun ovat kenties merkittävin asia mielen hyvinvoinnissa.”

Avoimuus myös näissä asioissa on tärkeää – on oltava oikeus, muttei pakkoa, puhua.

#MeToo – lupa puhua seksuaalisesta härinnästä

Susanna Huovinen sanoo olevansa ”ottaantunut” ja ihastuksissaan, että monen mieltä kalvanut seksuaalisen häirinnän teema on nostettu esiin #metoo-kampanjassa.

”Minusta on mahtavaa, että tällainen kampanja on saatu aikaan. Tuskin sen käynnistäjätkään uskoivat millaisen vyöryn onnistuivat synnyttämään. Mutta on upeaa, että kokijat ja uhrit saavat viimeinkin astua esiin kokematta häpeää, puhua ja vapautua. Moni on varmaan kokenut aikamoisen helpotusreaktion: Minä en siis tehnytkään väärin, enkä ole ainoa!”

Aika monella elämänalueella itsesyytökset nousevat pintaan ja vaikuttavat mieleen. Armollisuutta itseään kohtaan voisi korostaa paljon useammin ja eri yhteyksissä, yhtä lailla anteeksiantoa.

”Yhteiskunnassa puhutaan paljon menestyksestä ja pärjäämisestä, eikä mittareista ole puutetta. Jokaisen pitäisi saada kokea kannustusta ja saada itse asettaa rima riittävän korkealle, ei lamaantua muiden toiveiden ja vaatimusten alle.”

Huovinen on kokenut vaikuttajana hienoja hetkiä ja onnistumisia, mutta aika paljon myös kipua ja pahaa oloa, kun oikein on lyöty – ja vielä aiheetta! Mikä silloin neuvoksi, mistä tulee energiaa kohdata uusia haasteita?

”Kaikki lähtee lähipiiristä, siitä kotijoukkueesta, jonka edessä voi olla juuri sellainen kuin on, jossa voi näyttää loukkaantumisen ja mielipahan juuri sellaisena kuin se on. Oman kohtelun julkiseen voivotteluun en ole lähtenyt, koska olen itse näihin tehtäviin hakeutunut.

Samalla hän kokee, että on kuitenkin tärkeää sanoa ääneen, että tulee myös pahaa mieltä ja tilanteita, joissa ilman lähipiiriä ei voisi selviytyä.

Ja koska kaikilla ei sellaista lähipiiriä ole, on tärkeää, että on auttavia puhelimia ja muita matalan kynnyksen järjestelmiä, joista apua ja vertaistukea saa helposti ja anonyymisti.

”Toki pitää tiedostaa, kuinka paljon sitä omaa lähipiiriä, perhettä ja ystäviä, voi kuormittaa ja koska on aika pyytää ammattiapua. Palvelujärjestelmämme soisi olevan siinä tilanteessa herkkäkorvaisen.”

Huovinen sanoo tunnistavansa tässäkin asiassa sen suomalaisen ajattelutavan – sisukkuuden ja pärjäämisen kulttuurin – jossa kaikki vuoret ylitetään reippaudella.

”Kuvitellaan, että mieli voisi tietoisesti kääntyä toisenlaiseksi ilman ammattiapua. Sairastunut mieli ei parane vain kannustamalla, että olepas nyt reipas, vaan tarvitaan myös paljon muuta.”

Ja siinä työssä Mielenterveysseuralla, kuten kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla on iso rooli.

Lue lisää

Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä, ja se korostuu muuttuvassa yhteiskunnassamme, jossa tuotantotalous perustuu entistä enemmän psyykkisen pääoman varaan.

Myötätunto ja anteeksi antaminen on kaikille hyväksi. Testaa oma myötätuntosi!


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta Mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.