”Nuorten ahdistuneisuuteen apua tietoisuustaidoista” – Mitä mielessä, Maarit Lassander?

Yhdeksän viikon tietoisuustaito-ohjelma auttoi kahdeksasluokkalaisia tyttöjä pysähtymään ja kohtaamaan hankalatkin tuntemukset. ”Nuorten ahdistuneisuus on iso ongelma, ja kouluissa kannattaisi panostaa mielenterveystaitoihin”, psykologian lisensiaatti Maarit Lassander sanoo.

Maarit Lassander.

Mindfulness eli tietoisuustaidot on menetelmä, jonka jokainen voi oppia. Monelle se on osa elämää, vaikkei sitä tulisi erikseen ajateltua.

”On havaittu, että ylenmääräinen ajatuksissa oleskelu – huolehtiminen ja murehtiminen, negatiiviset ajatuskulut, ikävien asioiden ennakointi – on iso masennuksen ja ahdistuksen syy”, Lassander sanoo. Hän työskentelee Suomen Mielenterveysseurassa digitaalisen kehittämisen asiantuntijana.

Masennus ja ahdistus on kansantaudin kokoinen kompastuskivi, jota tietoisuustaidoilla pyritään kampittamaan.

”Tietoisen läsnäolon avulla tästä hetkestä nauttiminen on helpompaa. On mahdollista pysyä kosketuksissa siihen, mitä juuri nyt tapahtuu, eikä siihen mitä mielessä liikkuu.”

Lassander pitää ehkäisevää mielenterveystyötä, tai helpommin koko kansan mielenterveyden edistämistä, yhteiskunnan kannalta asiana, johon hän itse haluaisi käyttää vielä enemmän aikaa. ”Myös päättäjien kannattaisi paneutua siihen huolellisemmin, koska edistäminen on tietenkin taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin jälkikäteen hoitaminen.”

Masennuksen ja ahdistuksen vähentämisessä riittää työsarkaa, koska niiden syyt ovat niin moninaiset. Vanhemmalla väestöllä siemen voi löytyä yksinäisyydestä. Nuorille vaikkapa sosiaalinen media kaikkine mahdollisuuksineen voi tuoda eteen hallitsemattoman maailman.

Joka neljäs teinityttö Britanniassa kärsii masennusoireista

THL:n mukaan masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla suomalaisnuorista ja tytöillä masennushäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin pojilla.

41 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä on ollut huolissaan mielialastaan vuoden aikana. Pojilla vastaava luku on 13 prosenttia. Tämä käy ilmi tuoreesta Kouluterveyskyselystä.

”Tyttöjen ahdistuneisuus on tullut yhä enemmän esille viime vuosina”, Maarit Lassander sanoo.

”Tuoreessa Guardian-lehden artikkelissa kerrotaan, että peräti 24 prosenttia eli joka neljäs 11–14-vuotiaista tytöistä kokee Iso-Britanniassa aika merkittäviä masennuksen oireita. Samanikäisillä pojilla luku on yhdeksän prosenttia.”

Osin tulosta voi selittää tyttöjen ja poikien erilainen kehityskulku, mutta se ei poista huolta, joka on noussut esiin myös suomalaisissa kouluterveyskyselyissä.

Lassander arvioi, että syy on ainakin ympäristön luomissa ulkonäköön ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä paineissa. Esimerkiksi hän nostaa kahdeksasluokkalaiset tytöt, joille ympäristö ja kaveriporukka luovat pärjäämiseen ja identiteettiin liittyvää stressiä.

”Terve oppiva mieli -tutkimushankkeessa tarjosimme heille yhdeksän viikon ohjelman, jossa oli opetusta tunti viikossa. Siinä pohdittiin, miten negatiiviset tulkinnat ja epävarmuus tulevat helposti mieleen stressaavissa tilanteissa. Pysähdyttiin asioiden äärelle, kehon tuntemuksiin ja tehtiin harjoituksia, jotka olivat vastakohta sille, mitä mielessä koko ajan pyörii. Vahvistettiin siis tunnetaitoja ja opeteltiin olemaan hankalienkin tuntemusten kanssa.”

Edellä kuvattu saattaa tuntua itsetunnon vahvistamiselta, mutta Maarit Lassander ei niin näe. ”En halua puhua vain perinteisesti itseluottamuksen kohottamisesta, koska silloin kuljetaan pitkälti onnistumisten ja epäonnistumisten polkuja. Tärkeää olisi että kaikilla olisi myönteinen kokemus itsestään, olisi myötätuntoa itseään kohtaan, kyky hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.”

On mahdoton sanoa syitä nuorten tyttöjen ahdistuksen kasvuun, ainakin sosiaalinen media antaa palautteen korostetun nopeasti ja spontaanisti.

”Se on usein ajattelemattomasti annettua ja tunnetilassa pikaisesti kirjoitettua. Tilanne on aivan erilainen kuin kasvotusten kerrottu mielipide.”

”Puhu ihmiselle, johon luotat!”

Jos on ongelma, on sille myös ratkaisu. Maarit Lassander sanoo, että ensimmäinen asia on ”uskaltaa puhua jollekin sellaiselle ihmiselle, johon luottaa.”

”Vanhemmat, opettajat, kuraattorit, terveydenhoitajat ja koulupsykologit kuuntelevat, mutta jos tämä tie ei vie perille tai tunnu hyvältä, voi apua hakea vaikkapa Sekasin-chatista.”

Lassander toivoo, että nuoret osaisivat puhua pahasta olostaan ennen kuin tilanteet menevät niin pitkälle, että kouluun meno ei enää ole mahdollista. ”Onneksi aina voi hakea ja saada toimivaa apua.”

”Tyttöjen kohdalla ongelma on siinä, että ahdistuneisuus kääntyy helposti sisäänpäin ja sitä on vaikeampi huomata, kun taas pojilla se näkyy käytöksessä ja ulkoisena avunhuutona. Toki nämä ovat yleistyksiä ja jokainen nuori toimii omien yksilöllisten taipumustensa mukaan. Avun pyytäminen on kuitenkin tärkeä taito.”

”Koulu tavoittaa kaikki nuoret”

Jotta yhteiskunnan panostus nuorten mielenterveyteen olisi vaikuttavaa, varoja kannattaisi Maarit Lassanderin mukaan suunnata erityisesti kouluohjelmiin, koska ”ne tavoittavat kaikki”.

”Opettajien mielenterveystaitojen koulutukseen kannattaisi panostaa, koska silloin saadaan laajin kattavuus – tavoitetaan sekä tytöt että pojat ja eri ikäryhmistä. Ja tietoisuustaitojen harjoituksia kannattaa teettää. Ne voivat nousta mieleen myöhemmin ja olla avuksi vuosienkin jälkeen.”

Lassander uskoo, että jos osaamme tarjota sellaisia taitoja, joista on elämässä hyötyä, niin molemmat sukupuolet hyötyvät niistä omana aikanaan ja omien tarpeidensa mukaan.

”Mielenterveysseura voi edistää ja luoda malleja, materiaaleja ja mahdollisuuksia sekä esimerkiksi kouluttaa opettajia ja viedä asioita heidän koulutukseensa.”

Mutta se mindfulness – avataan sitä vielä hiukan.

”Tietyt tunteet aiheuttavat universaalisti tietynlaisia tuntemuksia ihmisten kehossa. Ensin tunne nousee ja siitä aiheutuu reaktio. Se mihin tietoisuustaidot voivat antaa pienen paussin, on tilanne juuri ennen toimintaa.”

”Pysähtyminen auttaa valitsemaan viisaammin, miten haluan toimia tässä hetkessä. Yksi hyvä keino on esimerkiksi sisäänhengityksellä laskea seitsemään, ja uloshengityksellä yhteentoista. Se vie huomion hetkeksi ajatusten myllerryksestä ja fyysisesti rauhoittaa hermostoa.”

Lue lisää

  • Myötätunto itseä kohtaan on kuin pitäisimme huolta itsestämme niin kuin kenestä tahansa läheisestä ihmisestä. Tee testi!
  • Harjoittelemalla voit vahvistaa mieltäsi. Harjoituksemme auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa.
  • Opettaja, sivuiltamme löydät materiaalia opetuksesi tueksi. Esimerkiksi Jotain rajaa! -opetusaineisto perustuu kaverisuhteita ja koulukiusaamista käsittelevään YLE TV 2:n Galaxista tuttuun tv-sarjaan. Olemme tuottaneet aineiston kaverisuhteiden ja kiusaamisen käsittelyyn kouluissa.

Muualla verkossa


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta Mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.