Mitä mielessä, Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen?

”Mielenterveysongelmien kasvu on yhteiskunnallinen pommi, joka maksaa paljon ja aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen – 41 prosenttia työkyvyttömyyseläkettä saavista on saanut eläkepäätöksen niiden vuoksi. Tiedämme, että työ tuottaa mielenterveyttä, ja tähän tarvitaan uusia malleja”, sanoo Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

Kuitunen kertoo, että säätiöllä ja Mielenterveysseuralla on ollut viime vuosina monenlaista hankeyhteistyötä. Yksi käynnissä olevista on Nuttu, jossa tarjotaan vertaisryhmiä ja muuta tukea alle 25-vuotiaille nuorille, joilla on mielenterveyden ja oppimisen ongelmia. Järjestöt tekevät yhteistyötä myös päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa. ”Ohjelmassa halutaan nostaa järjestöjen tutkimustoiminnan laatua ja saada tutkimuksista enemmän irti. Tutkittua tietoa mielenterveysongelmista on paljon, mutta tulokset eivät riittävästi juurru käyttöön”, toteaa Soile Kuitunen.

”Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, jolloin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yksi merkittävimmistä tekijöistä, joiden vuoksi ihmiset siirtyvät ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, ovat erilaiset mielenterveysongelmat nyt nousseet tässä tilastossa kärkitiloille. Ne ovat myös merkittävä sairauspäivärahojen peruste”, sanoo Soile Kuitunen.

Syyt muutoksen löytyvät hänen mukaansa kahtaalta. Toisaalta on opittu tunnistamaan asioita paremmin, mutta yhtä lailla työelämän muuttuminen - kiire, stressi, jatkuva muutos - selittää mielenterveysongelmien, masennuksen ja loppuun palamisen kasvua työikäisen väestön keskuudessa.

”Kyseessä on melkoinen yhteiskunnallinen pommi, joka sen lisäksi, että maksaa paljon, aiheuttaa hirvittävästi inhimillistä kärsimystä ja kaikenlaiset mallit, joilla saadaan ihmisten mieli pysymään hyvänä, ovat todella tarpeen. Työn kuntouttavat vaikutukset aletaan ymmärtää ja tuntea.”

”Haastavassa asemassa olevien kuntoutuksen puolesta”

Kuntoutussäätiö on jo reilun 70 vuoden ajan, eli perustamisestaan alkaen, ollut haastavassa asemassa olevien kuntoutuksen puolestapuhuja. Perustehtäväänsä säätiö toteuttaa sekä hyvin käytännönläheistä tutkimusta tekemällä että toteuttamalla konkreettista palvelua erilaista kuntoutustarvetta omaaville suomalaisille.

”Kuntoutussäätiö irtosi työterveyslaitoksesta heti sotien jälkeen, kun ajateltiin, että kuntoutuspuoli pitää irrottaa omaksi kokonaisuudekseen. Tällä hetkellä säätiön hallituksessa toimintaa ohjaa jäseniä järjestöpuolelta, ammattiliitoista, EK:sta ja kuntapuolelta”, kertoo Soile Kuitunen.

Säätiön asiakkaat ovat oikeastaan pääteltävissä toiminnan kahdesta tukijalasta. Toisaalta toimitaan suoraan loppukäyttäjien eli kuntoutujien kanssa, ja yhtä lailla työtä tehdään tutkimuksen sekä uusien palvelukonseptien aikaansaamiseksi.

”Teemme paljon työtä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, joka on myös yksi tärkeimmistä rahoittajistamme, mutta työskentelemme myös valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden – erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön – kanssa. Myös Raha-automaattiyhdistys rahoittaa toiminnastamme aika ison siivun, ja jonkin verran teemme työtä myös suoraan kuntien sekä yksittäisten järjestöjen kanssa. Kelan rahoituksella toteutamme tutkimuksia ja palvelutoimintaa.”

”Säätiö kuntouttaa ihmisiä työhön”

Soile Kuitunen kertoo, että säätiön perustehtävä on kuntouttaa ihmisiä työhön, ansaitsemaan elantonsa - tai ainakin osan siitä - työtä tekemällä, ”vaikka joillakin asiakkaista on jopa aika vakavia elämänhallinnan tai toimintakyvyn puutteita”.

Työkyvyn menettäminen ja syrjäytyminen on inhimillisesti katsottuna karmeaa, mutta samaan aikaan myös kansantalouden kannalta kestämätöntä.

”Tällä hetkellä kuntoutus maksaa vuositasolla noin kaksi miljardia euroa – siis noin 10 000 isohkon asunnon verran. Toisaalta huono työllisyydenhoito eli pitkäaikaistyöttömille kohdentuvat erilaiset palvelut tai niiden toimimattomuus maksaa yhteiskunnalle kolme kertaa enemmän.”

Kun tähän lasketaan mukaan mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot ja vaikka varhaisen eläköitymisen kustannukset, niin onkin kuvattu yhteiskunnallinen megaluokan ongelma.

”Rahasta pitää puhua, koska on yhteiskunnallisesti valtava kysymys, että ihmiset eivät kuntoudu työhön, eivätkä työurat ole riittävän pitkiä. Myöskin ne osatyökykyiset, joilla olisi työhaluja, työllistyvät luvattoman heikosti. Osatyökykyisiä työikäisiä on Suomessa arvioiden mukaan jopa 1,9 miljoonaa. Heistä 600 000 henkilöä arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työllistymiseensä.”

”Rahasta pitää jaksaa puhua!”

Soile Kuitunen korostaa, että on tärkeää saada oikeaa ja tutkittua tietoa poliittisille päätöksentekijöille. ”Pitää todentaa uskottavasti miten vaikuttavia eri kuntoutusmallit ovat ja mitä maksaa yhteiskunnalle se, että ihmiset ovat työn ulkopuolella ja kokevat sosiaalista osattomuutta.”

Nykyisessä työssään Kuntoutussäätiön toimitusjohtajana Soile Kuitunen on toiminut parin vuoden ajan. Hän on tällä hetkellä ”moderni monipaikka-asuja”, jota työ ja perhe liikuttavat Mikkelin ja pääkaupungin välillä. Se on myös rikkaus; moderni tiedonkulku mahdollistaa työskentelyn oikeastaan missä vain – vaikka junassa. Mielen ja työtehon kannalta työympäristön vaihtuminen on vain hyvä asia. Ja mikä parasta: työ kiinnostaa!

”Meillä on kuntoutuksen suunnannäyttäjänä tosi iso ja vaativa tehtävä. Organisaatiomme on pieni, mutta yhteiskunnallinen tehtävämme suuri, ja onnistuminen vaatii verkostoitumista monien tahojen kanssa. Työni on mielenkiintoista ja tehtävät yhteiskunnan kannalta relevantteja”, kertoo Soile Kuitunen, joka teki väitöskirjansa poliittisista rekrytoinneista erityisesti kuntapolitiikan näkökulmasta.

Kunnallispolitiikan ja kuntien toiminnan tunteminen onkin tärkeää, sillä ”kun katsotaan kuntoutusjärjestelmää, niin siinä kuntien ja kuntayhtymien rooli on kaikkein merkittävin. Kunnat ovat suurin kuntoutuspalveluiden tuottaja ja ostaja; niiden kautta ohjautuu 730 miljoonaa euroa eli noin 36 prosenttia kuntoutusmenoista.”

Kuntoutussäätiö pystyy vuosittain ottamaan yli 600 kuntoutusasiakasta, ja viime aikoina asiakkuudet ovat kasvaneet todella rajusti.

”Joko ollaan töissä tai sitten ei…”

”Onnistumisia voidaan mitata kahdella mittarilla eli kuinka moni keskeyttää kuntoutuksen ja toisaalta kuinka moni työllistyy, ja näillä kahdella mittarilla me aika kriittisesti arviomme myös jatkossa toimintaamme ja sen onnistumista.”

Haasteellisesti kuntoutuksen tekee se, että kaikki siihen ohjatut asiakkaat tulevat julkisen ohjauksen kautta, osa sangen vastentahtoisesti. Palvelun on siis oltava niin laadukasta, että siihen sitoudutaan ja siinä halutaan jatkaa. Toisaalta työllistymisessä ei ole välimallia; joko ollaan töissä tai sitten ei.

”Kaikista haastavimmaksi ryhmäksi sanotun, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista vain viisi prosenttia työllistyy tällä hetkellä Suomessa. Kuntoutussäätiön tavoite on tietenkin moninkertainen. Haluamme olla mukana uudistamassa kuntouttavan työn mallit ja perinteen.”

Soile Kuitunen kiteyttää, että on aina parempi vaihtoehto, että ihmisellä on mielekkäitä työtehtäviä, vaikkei siitä koko elantoa saisikaan, kuin olla kokonaan työelämän ulkopuolella.

"Työttömyyden pitkittyminen merkitsee lukuisien tutkimusten mukaan monenlaisten, eikä vähiten mielenterveysongelmien kärjistymistä. Pitkäaikaistyöttömyys on niin monisyinen vyyhti, että siihen pitää ehdottomasti löytää ratkaisu, vaikka lähtötilanne eri yksilöiden osalta olisi kuinka haastava. Kannatan osallistavaa sosiaaliturvaa, jos siinä kyetään purkamaan kannustinloukot ja tekemään työn tekemisestä kannattavaa. Se, että ihminen ansaitsee edes osan elannostaan työtä tekemällä, vahvistaa työllisen identiteettiä”, toteaa Soile Kuitunen.

Parhaillaan valmisteilla olevassa kuntoutusuudistuksessa olisi tärkeää erottaa työllistymiseen tähtäävä kuntoutus toimintakyvyn ylläpidosta. ”Nyt sotkemme kaikki tavoitteet niin, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin pitäisi keskittyä. Tiedämme kuitenkin, että tavoitteiden kirkastaminen on tärkeää sekä kuntoutujille että palvelun tuottajille. Muuten tuloksena on nykyisenkaltaista sekasotkua ja säilövää palvelua”, Kuitunen sanoo.

”Emme arvostele, emmekä keskity puutteisiin”

Kuntoutussäätiö ei kategorioi eikä diagnosoi asiakkaitaan, joten aivan suoraa mielenterveysongelmaisten asiakkaiden prosentuaalista määrää ei ole mahdollista kertoa. Kaikki asiakkaat ovat toki työelämän ulkopuolelta.

”Sen voimme havaita, että asiakkaidemme keskuudessa on erilaista huono-osaisuutta, syrjäytymistä ja päihdeongelmia, mutta me emme arvostele emmekä keskity puutteisiin, pyrimme ainoastaan rakentamaan kestävää polkua eteenpäin.”

Tällä hetkellä säätiön painopiste on aktiivisessa tulevaisuussuunnittelussa, asiakkaiden voimavarojen ja kiinnostuksen kohteiden löytämisessä.

”Kuusamossa oli yli 300 pitkäaikaistyötöntä, joiden tilannetta moni piti lohduttomana. Heidän keskuudestaan löytyi kuitenkin yksi merkittävä yhteinen kiinnostuksen kohde – kalastus. Sen pohjalle perinteisten työpajojen sijaan aikaansaatiin paljon mielekästä tehtävää. On jopa perustettu yrityksiä ja toiminimiä tuon kalastuksen ympärille ja kunnan työttömyyskulut ovat pienentyneet aika tavalla.”

Siinä on yksi esimerkki, jonka voi hyvin pitää mielessä.

Lue lisää


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.