Mitä mielessä, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen?

”Fyysisestä ergonomiasta on jo opittu puhumaan, joten olisi aika miettiä mikä henkisen puolen osalta olisi sama käsite”, sanoo tuleva opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Olli-Pekka Heinonen aloittaa vuoden 2017 alusta työnsä opetushallituksen pääjohtajana. Tehtävä on hänelle mieleinen ja alue tuttu, mutta tarjoaa silti sopivasti haasteita.

”Alue on nopeasti kehittyvä ja rima riittävän korkealla. Toisaalta koen, että kykenen hyödyntämään aiempaa kokemustani uuden tehtäväni hoitamisessa”, pohtii Olli-Pekka Heinonen, joka jo työuransa alkuvuosina työskenteli silloisen opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustajana sekä sen jälkeen kahdessakin hallituksessa opetusministerinä vuosina 1994–1999.

Opetushallitus on siitä metka paikka, että siellä joutuu paneutumaan oikeastaan kaikkiin yhteiskuntaa koskeviin asioihin, sillä ”koulu on tietyllä lailla idealistinen projekti, johon projisoidaan odotuksia ja toiveita paremmasta tulevaisuudesta. Hyvä niin, mutta samaan aikaan pitää osata arvioida mikä on realistista ja millä aikataululla, jottei opettajille synny ylimitoitettuja odotuksia.”

Koulun pitää opettaa – ja oppia

Koulua voitaisiin pitää jopa synonyymina sanalle prosessi – se on jatkuvassa kehityksessä mutta tuskin koskaan valmis?

”Näin juuri on ja erityisesti tässä ajassa, jossa ammatit eivät enää periydy sukupolvilta toisille niin kuin ennen. Muutos on jatkuvaa, ja epävarmuus tulevaisuudesta ei ole enää riski tai haaste vaan ominaisuus, jonka kanssa pitää oppia elämään”, sanoo Olli-Pekka Heinonen ja jatkaa, että samalla kun koulun pitää opettaa oppilaat oppimaan uutta, pitää sen myös itse oppia siitä mitä ympärillä tapahtuu.

Maailma on siis muuttunut tutusta ja turvallisesta hyvinkin ennalta arvaamattomaksi ja nopealiikkeiseksi sekä samalla mielelle vaikeaksi käsitellä.

”Itsestään huolen pitämisen ja muutoksen kanssa elämisen kannalta elämme haastavaa aikaa – ehkä haastavampaa kuin ennen. Kun työn tekeminen on samaan aikaan muuttunut sen tyyppiseksi, että henkiset asiat, luovuus ja empatiakyky ovat merkittävässä osassa, rasittaa se myös toisella tavalla mieltä.”

Olli-Pekka Heinonen sanoo, että fyysisestä ergonomiasta on jo opittu puhumaan, joten ”olisi aika miettiä mikä henkisen puolen osalta olisi sama käsite”.

Tietoa – mutta millaista?

On kulunut yli 20 vuotta, kun tuolloin 30-vuotias Olli-Pekka Heinonen aloitti ensi kertaa opetusministerinä. Elettiin aikaa laman jälkeen ja se näkyi oppilaissa, joiden vanhemmista liian monet olivat työttöminä. Ja vaikka lamasta toipuminen tapahtui varsin nopeasti, jäi maahan suuri pitkäaikaistyöttömien joukko. ”Se oli yksi keskeinen mielenterveysongelmien syntyyn tuolloin vaikuttanut asia.”

Tänään muuttunut mediamaailma ja sosiaalisen median nousu aiheuttaa uudenlaisia haasteita – tarjoaa toki myös mahdollisuuksia. ”Nykyisin pitää pohtia eri lailla, mitä tieto on ja mihin tietoon voi luottaa. Lasten arki oli 20 vuotta sitten siinä suhteessa erilainen, ja muutos lyhyessä ajassa on ollut tosi iso.”

Heinonen muistuttaa ei ainoastaan uuden teknologian kehittymisen tuomista uhkista, vaan myös mahdollisuuksista. ”Jos pohditaan sitä, onko joku teknologia paha vai hyvä, on se oikeastaan kuin peiliin katsomista: onko sieltä katsova ihminen hyvä vai paha, ja yleensä meistä ihmisistä löytyvät molemmat puolet.”

Hän haluaakin pohtia, miten esimerkiksi peruskoulussa kyettäisiin antamaan valmiuksia eheän persoonallisuuden kehittymiseen ja ihmisen kykyyn pitää huolta itsestään. ”Nämä sekä arjen taidot ovat yksi niistä seitsemästä oppimiskokonaisuudesta, jotka uuden peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvät, ja minusta on hyvä, että tähän puoleen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aiemmin.”

Nautinto, onnellisuus ja kohtuus

Joskus tuntuu, että ilmaisu ”tavallinen arki” ei ole tavoittelemisen arvoista, vaan kaiken pitää olla jotain aivan erityistä. Olli-Pekka Heinonen tunnistaa ajatuksen ja pohtii, että ”kun se mikä joskus on ollut tavoittelemisen arvoista ja hienoa, on saavutettu, ulosmittaa ihminen sen tavallisuudeksi, jopa tylsyydeksi, ja lähtee metsästämään uutta”.

Hän jatkaa että tapa, jolla me onnellisuutta tässä ajassa tavoittelemme, on jollain lailla hankala ja saa meidät metsästäjät entistä onnettomammiksi. ”Olisi hyvä pohtia miten merkityksellisyys omaan elämään parhaiten löytyisi ja tavoitella sitä. Niin niitä onnellisia hetkiäkin saattaisi syntyä enemmän.”

”Onnellisuus mielletään meillä usein synonyymiksi nautinnolle, mutta jatkuvien nautintojen metsästämisestä on kohtuus kaukana, ja juuri kohtuuden kultainen tie kannattaisi löytää.”

Olli-Pekka Heinonen sanoo arvostavansa Suomen Mielenterveysseuran työtä suuresti. ”On hienoa miten mielenterveyteen liittyvät asiat ovat seuran kautta nousseet Suomessa laajempaan keskusteluun, tietoisuuteen ja ymmärrykseen.”

Kalenteri kuriin

Kalenteri hallitsee päättäjien elämää tiukalla otteella ja sen on myös Olli-Pekka Heinonen saanut kokea, on siihen myös tottunut. Mielen tasapainon vuoksi kalenterin ylivallalle sekä ikävien asioiden työlistalle pitää kuitenkin löytää myös vastavoimia.

”Olen oppinut monia asioita kantapään kautta. Itsetuntemuksen kehittyminen on ollut isoksi avuksi ja sen olen oppinut, että olen peruslähestymiseltäni sen verran introvertti, että tarvitsen ne hetket, jolloin saan olla itseni kanssa yksin ja rauhassa. Pääni vaatii sen, jotta asiat pysyisivät järjestyksessä ja kykenen kohtaamaan uusia muutostilanteita.”

Vuodet ovat opettaneet Olli-Pekka Heinoselle, että hyvä uni on välttämättömyys, josta ei voi tinkiä ilman että luovuus ja työteho heikentyisivät ratkaisevasti. ”Säännöllinen liikunta, erityisesti juokseminen on kolmas asia, joka tuottaa iloa ja hyvinvointia elämään.”

Heinonen on myös sangen taitava trumpetisti ja tarvittaessa riittävän kovaa puhaltaminen on myös oiva keino saada hengitys ja pulssi tasaantumaan.

”Se on myös tapa saada ajatukset pois kaikesta muusta, koska siihen on pakko keskittyä niin täysillä. Minulle trumpetin soittaminen on yksi tie rentoutumiseen”, päättää Olli-Pekka Heinonen.

Ja sellainen keino tulisi olla meillä kaikilla!

Kuva: Laura Kotila / VNK


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.