Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen: ”Mieli voi murtua jos ei ole mitään – tai on aivan liikaa”

”Jos lyhyesti pitäisi kertoa, miten estetään nuorten syrjäytyminen, niin tuetaan perheitä ja tarjotaan nuorille mahdollisuus koulutukseen”, sanoo Kelan pääjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen.

Elli Aaltonen
Elli Aaltonen

Elli Aaltosen ensimmäinen vuosi Kelassa oli hyvä osoitus siitä, miten johtajia voidaan tarvittaessa henkisesti lytätä. Sähköpostin avaaminen tarjoaa usein ankaraa palautetta.

”Ne olivat tyypillisimmillään viestejä, joissa kysytään, miltä tuntuu johtaa Suomen huonointa laitosta, ja olisiko pääjohtajalla peiliin katsomisen paikka?” Asia liittyi viran hoidon ensimmäisten viikkojen toimeentulotukihakemusten ruuhkautumiseen vähäisen työntekijämäärän vuoksi.

Kela on iso laitos, jota on helppo vihata, jos jonkun yksilön asia ei lain tai muun syyn takia ole hoitunut halutulla tavalla.

”Eikä iso Kela myöskään mediassa helposti voita pientä yksittäistä ihmistä”, Aaltonen pohtii. ”Ja niin sen täytyneekin mennä. Silloin ei auta kuin uskoa itseensä ja hyväksyä, että tämä kaikki kuuluu johtajan pestiin.”

Elli Aaltonen myöntää, että erityisesti vuoden 2017 alussa oli hetkiä, joissa mieltä koeteltiin. Vihapuhetta ja uhkailua ei ole helppo sietää, ellei ymmärrä että ne liittyvät asemaan. ”Kukas muu Kelasta tunnetaan kuin pääjohtaja, joten minä olen se nimi, jolle voi kirjoittaa.” Toki Kelassa myös valtuutetut, jotka ovat kansanedustajia, saavat nykyisessä some-maailmassa oman osansa – eikä silloinkaan ole kyse kiitoksista.

”Terve mieli ei ole saavutettu etuus”

Pääjohtajan kiireinen kalenteri siirtää Elli Aaltosen ”mielenterveyden riskiryhmään”. Päivät venyvät asioiden paljouden johdosta helposti pitkiksi. Kiire ja stressi pitävät henkisesti tiukoilla ja voivat altistaa sairastumiseen – kenet tahansa.

”Kelan työssä mielenterveysasiat näkyvät sairasvakuutuspäivärahoissa, työkyvyttömyyseläkepäätöksissä, kuntoutuksen alueella ja nuorten elämänhallinnan kysymyksinä”, kertoo Elli Aaltonen ja korostaa että mielenterveys on meille jokaiselle asia, jota on vaalittava.

”Terve mieli ei ole saavutettu etuus. Siitä on pidettävä huolta ja tarvittaessa apua on saatava lähipiiriltä tai ammattiauttajien kautta”.

Elli Aaltosen työura on monipuolinen kooste koulutusta, tutkimusta, projekteja ja käytännön sosiaaliturvaa. Johtajakokemusta on kertynyt yhtä lailla yksittäisistä palveluorganisaatioista kuin Euroopan laajuisista projekteista. Asioiden pohtimiseen on laajakatseisuutta ja ongelmien oivaltamiseen perspektiiviä. Sen kuulee.

Lähes viisi prosenttia väestöstä työkyvyttömyyseläkkeellä

”Suomessa on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä yli 250 000 ihmistä, ja eniten kasvua on juuri mielenterveysongelmien vuoksi eläkepäätöksen saaneiden keski-ikäisten (25–35-vuotiaiden) joukossa.”

Kelan rahoilla ohjataan vuosittain noin 40 000 ihmistä kuntoutukseen tai psykoterapiaan, ja heistä puolet kuuluvat edellä mainittuun ikäluokkaan. Näin on Elli Aaltosen mielestä, hiukan karrikoiden, kahdesta syystä: ”Toinen on se, että sinulla ei ole mitään ja toinen, että on liikaa ja mieli ei kestä.”

”Ei mitään” on kuvaus tilanteesta, jossa elämään asetetut toiveet kariutuvat kerta toisensa jälkeen. ”Ne voivat liittyä perheen perustamiseen, avioeroon, lapsiin, omaan työuraan tai firman alas menoon, ehkä omiin elämäntapoihin – johonkin missä hyvän elämän mielikuva alkaa luhistua, ja tunteeseen että minusta ei ole mihinkään.”

Kelassa nähdäänkin eri etuuksien kautta, miten stressaavaa pitkään tuilla eläminen on.

”Ne nuoret aikuiset, joilla taas on liian paljon, eivät sen vuoksi jaksa hallita elämäänsä; hyvä työ, kiire, lasten ja perheen lukuisat harrastukset, tarve hankkia yhtä jos toista, kellon kanssa juokseminen ja pitkät työpäivät. Se kaikki kuormittaa.”

Huoleen on aiheensa, sillä tällä hetkellä joka viides työkyvyttömyyspäätös tehdään alle 30-vuotialle ja iso osa mielenterveyden järkkymisen vuoksi.

Kelassa tarkkaillaankin nykyisin sairauspäivärahajaksoja ja selvitetään, onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin eläkepäätös. Voisiko kuntoutus, koulutus, osa-aikatyö tulla kysymykseen, jotta ihminen ei joutuisi varhaiseläkkeelle?

”Osin tästä syystä haluamme olla Kelana sote-uudistuksessa – ei vain tietojemme, vaan palveluverkkomme vuoksi. Haluamme antaa uudistukselle omia sytykkeitämme.”

Elämässä mukana – muutoksessa tukena

Kela on tunnuslauseensa mukaan Elämässä mukana ja muutoksessa tukena. Mitä siis nuorten mielenterveysongelmille voidaan tehdä?

Elli Aaltonen muistuttaa, että osaltaan kyse on sosiaali- ja terveyspalveluista, ei suoranaisesti Kelan toiminnasta. ”Voin kuitenkin jo oman elämänkokemukseni avulla sanoa, että lähiverkoston merkitys on tärkein ja kaikki lähtee lapsuudesta. Osaammeko kannustaa ja antaa positiivista elämänenergiaa, vai olemmeko kunnianhimossamme niin vaativia, että mikään ei riitä?”

Koulutus on toinen iso kulmakivi, johon kannattaa jatkossakin satsata – ja nimenomaan kaikkien koulutus. ”Koulutetulla on tuplasti parempi mahdollisuus työllistyä kuin niillä, joilla ei ole perustutkinnon jälkeisiä opintoja. Ja jatkossa robotiikan, tekoälyn ja modernin teknologian vuoksi heikolla osaamisella mahdollisuus työllistyä vain heikkenee.”

Hyvä mielenterveyspolitiikka edellyttää siis perheiden taloudellista tukemista, hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hyvää koulutuspolitiikkaa. ”Jos siis lyhyesti pitäisi kertoa miten estetään nuorten syrjäytyminen, niin tuetaan perheitä ja tarjotaan mahdollisuus koulutukseen.”

Koulutus on tärkeää myös, koska tiedon avulla on helpompi ”paikantua” elämään. ”Ilman tietoa on helppoa arvostella yhteiskuntaa, toisin kuin jos tietää ja ymmärtää miten apparaatti toimii.”

Myös mielen hyvinvoinnin kannalta tieto on hyvästä, koska se usein auttaa arvioimaan omaa elämäntilannetta sekä mahdollisesti tapahtuneita psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia. Avittaa näin myös tarvittaessa hakemaan apua ajoissa.

Kahden miljardin kuntoutuspotti

Kun puhutaan Kelasta, puhutaan isoista rahoista. Esimerkiksi sopii, että Suomessa käytetään vuosittain erilaiseen kuntoutukseen noin kaksi miljardia euroa, josta Kelan osuus on neljäsosa. Sen soisi kohdentuvan mahdollisimman hyvin.

”Kuntoutus kuuluu perusoikeuksiin, mutta samalla tulisi avittaa ihmisiä pääsemään pois ’päivärahaviidakosta’.”Erityisesti Elli Aaltonen haluaisi toimeentulotuen olevan kannustavampana kuin nykyisin.

Aktiivimallia työmarkkinatuella tai päivärahalla oleville sekä kassa-asiakkaille hän kutsuu työttömyyden etupääksi.

”Unohdettujen ryhmä ovat kuitenkin perustoimeentulotuen varassa elävät. He jäävät helposti sen varaan, eikä heille ole kannustimia.”

Tämä joukko ei ole vähäinen. Viime vuonna Suomessa oli noin 90 000 toimeentulotukikotitaloutta, joissa päähenkilö oli alle 25-vuotias. Heistä noin 20 000 kotitaloutta oli elänyt yli yhdeksän kuukautta perustoimeentulotuen varassa.

”Tämä on myös suuri mielenterveyskysymys, jonka ratkaiseminen vaatii monia toimenpiteitä, ja jossa kolmannelle sektorille voisi antaa nykyistä isomman roolin kannustajana.”

Aaltonen haluaa nostaa esiin myös yksinäisyyden haasteet sekä vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet. ”Jos joku on selviytynyt vaikeasta vaiheesta, hän osaa usein omien kokemuksiensa avulla johdattaa myös muita ulos ongelmien viidakosta. Kansalaisjärjestöt voisivat ottaa tästä vahvemmin kopin, ja ilahduin kun löysi maininnan vertaistuesta Suomen Mielenterveysseuran strategiasta.”

Yksinäisyys on iso ongelma, joka kohtelee kaltoin erityisesti vanhoja yksin asuvia. ”Yksinäisyyttä ja yksinoloa ei saa sekoittaa keskenään. Joskus yksinolo voi olla tervehdyttävää, mutta yksinäisyys on missä tahansa ikäkaudessa mielenterveysriski, ellei läheisten verkosto kykene olemaan tukena.”

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvä työyhteisöpolitiikka on oivallista mielenterveyspolitiikkaa, niin kuin on hyvä perhe- tai koulutuspolitiikkakin. Toisaalta hyvä mielenterveyspolitiikka tukee muun muassa sosiaali- tai terveyspolitiikkaa.

Ja jotta ympyrä saataisiin sulkeutumaan, on helppo sanoa että pitää panostaa sinne, missä ihmiset ovat – siis perheisiin, koulutukseen ja työyhteisöihin. Ne kun muodostavat mielenterveystriangelin, jonka sointia kannattaa tarkkailla.

Lue lisää