Meri Larivaara: ”Mielenterveys on muutakin kuin häiriöitä – se on positiivinen voimavara”

”Tulevan mielenterveysstrategian tulee lähteä myönteisen mielenterveyden edistämisestä”, Meri Larivaara sanoo.

Meri Larivaara

Meri Larivaaran pesti Suomen Mielenterveysseurassa on vielä aika tuore. Hän aloitti työnsä johtavana asiantuntijana maaliskuun alussa. Larivaaran koulutuspohja ei ole kaikkein tavallisin: hän on sekä terveydenhuollon erikoislääkäri että kulttuuriantropologi.

Hän kertoo tehneensä varsin paljon ”paperilääkärin” töitä muun muassa Stakesissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

”Olen toki tehnyt myös potilastyötä lähinnä nuorisopsykiatrialla ja urani alkuvaiheessa nuorisoasemalla nuorten päihdepalveluissa. Jonkin aikaa myös kouluterveydenhuollossa.” Nuoret ovat siis Meri Larivaaralle potilastyöstä tutuin kenttä.

Opintojensa aikana Meri Larivaara kertoo olleensa kovin kiinnostunut psykologisesta antropologiasta ja transkulttuuripsykiatriasta.

”Graduni tein  kuitenkin noin puolen vuoden aikana HIV-käsityksistä Tansaniassa erään heimon parissa, ja siitä miten heidän käsityksiään voi hyödyntää HIV:n ehkäisyssä. Tuosta on aikaa jo yli kaksikymmentä vuotta.” Luksus ei kuulunut asiaan, ja ”kunnon antropologin tapaan” majapaikkana toimi savimaja paikallisen perheen vieraana.

Larivaara oli ennen graduaan opiskellut Itä-Afrikan tutkimusta ja puhui lähtiessään swahilia omien sanojensa mukaan ”auttavasti” ja palatessaan kohtuullisen hyvin. ”HIV oli vielä tuolloin iso tabu, josta ei voinut oikeastaan puhua, vaikka huhuja kyllä levisi erityisesti paljon kipeänä olevista henkilöistä. Kuolemanpelko ja ahdistus muhi samaan aikaan pinnan alla.”

Tansanian aika tarjosi nuorelle ihmiselle oivallista elämänkokemusta ja toimi omalla tavallaan linssinä lääketieteen opintoihin. ”Sain tarkastella lääketiedettä hiukan toisesta kulmasta ja havaita että sekin on kulttuurisidonnaista – ja varsinkin sen harjoittaminen.”

Larivaaran viimeisin työ sosiaali- ja terveysministeriössä sisälsi ennen muuta terveydenedistämistä ja myös mielenterveyden edistämistä ja itsemurhien ehkäisyä. ”Tunsin, että olin oppinut sen, mitä ne tehtävät voivat opettaa, ja oli hyvä tilaisuus tarttua Mielenterveysseuran tarjoamiin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.”

”Järjestösektorin vaikuttamismahdollisuudet kiinnostavat”

Meri Larivaaran työ johtavana asiantuntijana ja asiantuntijalääkärinä on vielä muovautumassa, mutta ainakin nyt hän panostaa paljon mielenterveyden edistämiseen.

”Pyrin esimerkiksi jäsentämään mitä mielenterveyden edistäminen voi olla käytännön tasolla kunnassa ja miten sitä voisi rakentaa hankekokonaisuudeksi. Uskon, että jatkossa tulen osallistumaan paljon mielenterveyspolitiikan vaikuttamistyöhön sekä mielenterveystyön kehittämiseen yhteistyössä kollegojeni kanssa.”

Tärkeä osa työtä on päästä vaikuttamaan siihen, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan mielenterveyteen.

”Siihen liittyy edelleen vahva leima, joka lienee jo hieman muuttunut. Tänään ihmiset suhtautuvat suvaitsevaisesti siihen, että mielenterveydestä puhutaan ja lievemmistä häiriöistä pystytään puhumaan jopa aika avoimesti. Psykoosisairaudet, vakava-asteinen masennus tai vaikea ahdistus ovat edelleen vaietumpia ja niistä on hankalampaa puhua.”

Larivaara tunnistaa, että hänen kiinnostuksensa mielenterveyskysymyksiin on alkanut jo varhain. Hänen isoisänsä sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kun Meri oli alle viisivuotias.

”En tiennyt hänen sairaudestaan ennen teini-ikää, koska vielä 1970-luvulla ei lapsille kovin avoimesti puhuttu sellaisista asioista, eikä se mielestäni heijastunut elämääni pikkulapsena.”

Mielenterveyskysymykset ovat viime vuosikymmeninä nousseet yhä voimakkaammin keskusteluun. Palvelut ja niiden laatu ovat parantuneet, mutta yhä edelleen tehtävää riittää.

”On tapahtunut merkittävää siirtymää avopalvelupainotteisuuteen, joka on yleensä ihmisille parempaa kuin pitkäkestoinen laitoshoito. Sen sijaan terveyssektorilla panostukset mielenterveyteen eivät ole samassa suhteessa, kuin mikä on mielenterveyden rooli kansanterveydessä.”

Terveydenhuollossa riittämätön panostus mielenterveyteen

Meri Larivaara sanoo, että emme kansanterveyden näkökulmasta panosta terveydenedistämistyössä tai palvelujärjestelmässä riittävästi mielenterveyteen. Toki silloin herää kysymys miten lisäpanostus vaikuttaisi kustannuksiin muilla terveydenhuollon sektoreilla?

”Rohkenen sanoa, että ainakin jossain määrin kustannukset laskivat muilla sektoreilla, koska esimerkiksi lääkäriin hakeudutaan myös sellaisten fyysisten oireiden vuoksi, jotka kytkeytyvät mielenterveydellisiin tekijöihin, ja joita valitetaan herkemmin kuin mielen ongelmia ja oireita. Heikentynyt mielenterveys kanavoituu jossain määrin muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin.”

Ihan maalaisjärjellä ja mututuntumalla voi sanoa, että kiire, stressi tai erilainen ahdistus heijastuu kaikenlaisina outoina oireina. Larivaaraa kääntää asian myös toisinpäin:

”Voidaksemme fyysisesti hyvin meidän pitää nukkua hyvin, liikkua riittävästi ja syödä terveellisesti. Jos kuitenkin olemme stressaantuneita, arki on kireää, saati että on jonkinlaisen mielenterveydenhäiriön oireita, vaikuttaa se heti siihen millainen on kapasiteetti ylläpitää muita elintapoja.”

Jos siis voi hyvin ja elämä on tasapainossa, jaksaa myös kantaa vastuuta elintavoista. Ihminen on sellainen kokonaisvaltainen paketti, että kun hiekanjyvä päätyy rattaisiin jollain elämänalueella, vaikuttaa se helposti kaikkeen.

Yhtä kaikki, kevään eduskuntavaalit ovat edessä ja Meri Larivaaran vaalitoiveessa kaikille puolueille lukee mielenterveysstrategia, joka ulottuu vuoteen 2030. ”Silloin meillä pitäisi olla mieleltään paremmin voiva väestö.”

Hyvän mielenterveysstrategian ”viisi pointtia”

”Tulevan mielenterveysstrategian tulee lähteä myönteisen mielenterveyden edistämisestä”, painottaa Meri Larivaara.

”Mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyden häiriöitä tai heikentymistä. Se on positiivinen voimavara.”

Myönteisen mielenterveyden edistämisestä strategian tulisi edetä mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen, yksilölliseen hoitoon, hyvään kuntoutukseen ja mielenterveyteen liittyvän kielteisen leiman vähenemiseen. ”Ja tietenkin hyvään johtamiseen ja päätöksentekoon niin, että kaikessa päätöksenteossa osattaisiin ottaa mielenterveysvaikutukset huomioon.”

Viimeisten vuosien sote-harjoitusten tulokset ovat olleet laihoja ja paljon on keskitytty ainoastaan rakenneratkaisuun.

”Kovin vähän on esimerkiksi käyty keskustelua miten mielenterveys- ja päihdepalvelut saataisiin rakennettua paremmin nykyistä yhteensopivimmiksi ja perustasolla vahvemmiksi.”

Toisaalta mielenterveyskentällä on tehty hyvää työtä viime vuosina. Mielenterveyden ensiavun kaltaisia käytäntöjä on viety hallituksen kärkihankkeena laajasti koko maahan. ”Samalla osatyökykyisille suunnattu Tie työelämään -kärkihanke on raivannut hyvin tietä heikentyneen mielenterveyden vuoksi työmarkkinoilta sivuun joutuneille.” Lape-muutosohjelma on panostettu lapsiin ja nuoriin ja heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa.

”Järjestöt tekevät tosi laajasti monenlaista mielenterveyttä edistävää ja myös varhaiseen auttamiseen painottuvaa työtä.”

Paljon on tehty mutta hiukan koordinoimattomasti, eivätkä langat ole kootusti oikein kenenkään käsissä. ”Myöskään ministeriössä hyvien käynnissä olevien ohjelmien yhteensovittaminen ei ole onnistunut parhaalla tavalla.”

”Langat eivät ole oikein kenenkään käsissä”

Suomessa toteutettiin vuosina 2009–2015 Mieli-suunnitelmaa, joka pyrki kokoamaan ja koordinoimaan sitä, mitä tehtiin mielenterveyskentällä. ”Aivan vastaavalla tavalla uusi mielenterveysstrategia voisi koota ja suunnata tekemistä niin, että pyrkisimme kaikki samaan suuntaan. Joillekin osa-alueille on suunnattu resursseja hyvin, toiset ovat saattaneet jäädä katveeseen.”

Meri Larivaara toivoo, että tuleva mielenterveysstrategia vaikuttaisi asenneympäristöön niin, että mielenterveys koettaisiin yhteisenä voimavarana. ”Se koskettaa meitä kaikkia ja se saattaa myös muuttua eri elämäntilanteissa kuten parisuhdekriiseissä tai työttömyyden kohdatessa. Silloin mielenterveys yleensä heikkenee joksikin aikaa, mutta useimmiten palautuu.”

Mielenterveys on siis joustavaa, eikä pelkästään kysymys siitä olenko sairas vai terve.

”Pitää aina muistaa, että on myös myönteistä mielenterveyttä, eli että voin mieleltäni tosi hyvin, ja se heijastuu monelle elämänalueelle kuten ihmissuhteisiin ja työympäristöön vahvasti energisoivana. Ja meidän kaikkien, niin sairastuneiden kuin terveiden, mielen hyvinvointia voidaan parantaa.”

Uuden mielenterveysstrategian työstäminen etenee. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti elokuussa 2018 sekä asiantuntija- että ohjausryhmän sitä valmistelemaan. ”Painopistealueista on jo sovittu ja niitä on jonkin verran päästy myös avaamaan. Kuulemiset alkoivat maaliskuussa ja ne ovat tulossa myös sähköisesti otakantaa.fi-palveluun.” Kuka tahansa voi siis halutessaan vaikuttaa sitä kautta, kuten myös eri mielenterveysjärjestöjen jäsen- ja paikallisyhdistysten kautta, jotka järjestävät kuulemisia.

Edistävä työ, oikeudet ja stigman vähentäminen

Meri Larivaara sanoo, että tässä vaiheessa valmistelussa ovat nousseet esiin ainakin edistävä työ, mielenterveysoikeudet ja mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentäminen sekä palvelujärjestelmään liittyvät toimet.

”Jos asiat toteutuvat halutulla tavalla, tukevat arkiympäristöt – esimerkiksi varhaiskasvatus, koulumaailma, työelämä tai harrastusmahdollisuudet – Suomessa vuonna 2030 ihmisten mielenhyvinvointia paremmin.”

”Palveluvalikko on monipuolisempi, ja nopeammin käyttöön otettavia palveluita, terapioita ja hoitomuotoja on saatavilla nykyistä helpommin.”

Tuolloin perusterveydenhuollosta saa, olipa malli mikä tahansa, helpommin myös mielenterveyspalveluja sekä pääse nopeammin psykososiaalisten palvelujen piiriin.

Mutta palataan vielä lähestyviin kevään vaaleihin. Larivaara haluaa muistuttaa, että jos halutaan työllisyysasteen nousevan pohjoismaiselle tasolle eli 75 prosenttiin, tarvitaan panostuksia mielenterveyteen. ”Ihan siitä syystä, että yhä enemmän aika nuoria ihmisiä putoaa työelämästä pois – ja nimenomaan mielenterveyssyistä.”

Hyvä mieli – parempi työllisyysaste

Nuorten tulisi saada työelämään siirtyessään hyvä vastaanotto, jotta luottaisivat itseensä työntekijöinä ja uransa rakentajina.

”Varttuneempien työntekijöiden työssään kokemia psykososiaalisia voimavaratekijöitä tulisi ylläpitää ja vahvistaa sekä samalla puuttua riskitekijöihin – tunnistaa kuormittuminen ajoissa ennen kuin se johtaa ongelmiin.”

Meri Larivaara sanoo joskus harmittelevansa sitä, että turhan usein joudumme tiputtamaan resursointilistalta ikääntyneet.

”On kehitetty keinoja ja menetelmiä, joilla voisimme edistää ikääntyneiden mielenterveyttä. Jos heidän mielenterveytensä on hyvä, pystyvät he paremmin ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja fyysinen toimintakyky säilyy parempana.”

Tämän kaiken seurauksena ikääntyneet pystyisivät pidempään asumaan kotonaan ja tuen sekä hoidon tarve olisi vähäisempää.

”On siis sekä taloudellinen että inhimillinen perusta sille, miksi ikääntyneihin kannattaa panostaa. Haluamme varmasti kaikki elää hyvinvointivaltiossa, jossa hyvä ikääntyminen on lähtökohtaisestikin ihmisen oikeus.”

Mielenterveysstrategiaa kannattaa siis varsin monesta syystä valmistella huolella ja ennen muuta toimeenpanna uudistuksia empimättä.

Lue lisää


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.

Yhteystiedot

Meri Larivaara
Johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri
Mielenterveyden edistäminen, vaikuttamistyö ja kansainvälinen yhteistyö

+358 44 534 0152Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki