Ministeri Sampo Terho: ”Ihmiskunnan pyrkimys kohti parempaa on loppujen lopuksi kamppailua kohti vahvempaa mielenterveyttä”

Ministeri Sampo Terho on hyvällä mielellä. Hän on juuri saanut julkaistua omaa nimeään kantavan yhtyeensä esikoisjulkaisun, reilu viisiminuuttisen Let the Rock ´n’ Roll Your Soul -kappaleen, jonka tulkitsee Tommi Läntinen.

Sampo Terho on itse sanoittanut kappaleen ja soittaa siinä rumpuja. Triokokoonpanon täydentää kielisoittimista ja sävellyksestä vastaava Jussi Hämäläinen.

”Kappale nostaa esiin maailmamme ongelmia, mutta ennen kaikkea ilon kautta mennään. Biisin ydinsanoma on, että muutos parempaan on mahdollista. Rock on positiivista energiaa, josta kannattaa ammentaa”, Terho sanoo Rumba-lehdessä. Siitä onkin hyvä lähteä pohtimaan mitä kaikkea onkaan ministerin mielessä.

Sampo Terho on Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa valmistaudutaan kuumeisesti Suomen EU-puheenjohtajakauteen. Se alkaa ensi vuoden (2019) heinäkuussa ja jatkuu kyseisen vuoden loppuun. ”Käytännössä se tarkoittaa kaikissa ministeriöissä sitä, että jo nyt valmistellaan niitä kokouksia, joita tullaan isännöimään. Tehdään käytännön järjestelyjä ja mietitään sisältöjä.”

Sampo Terho sanoo, että hänen ministeriönsä toimialaan kuuluvia kysymyksiä tullaan nostamaan esiin paljon. Tuorein esimerkki niistä on muutaman viikon takaa eli tekijänoikeuslainsäädännön uudistus. ”Aivan suoraan toimialaani kuuluu muun muassa nuorison syrjäytymisen ehkäisy, jota on myös käsitelty EU:ssa ja juuri kun aloitin uraani Euroopan parlamentissa, hahmoteltiin siellä eurooppalaista nuorisotakuuta, ja tulisiko sen kuulua myös EU:n toimialaan vai onko se kansallisen päätöksenteon piirissä.”

Vaikka mielenterveyskysymykset pääosin kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, liittyvät ne eri reittejä myös EU:n päätöksentekoon. ”Se tapahtuu erilaisten tietoisuuskampanjoiden ja vastaavien kautta, ja pääosin näin tulee olemaan myös jatkossa koska EU:n rahoitus ei riitä tämän luokan ongelmiin vastaamiseen kuin pintapuolisesti.”

Henkinen hyvinvointi ja harrastukset kulkevat käsi kädessä

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää mielenterveyttä, koska sen toimialaan kuuluvat erityisesti lapset ja nuoret – ihmiselämän alkupää. Fyysisen hyvinvoinnin osalla onkin tehty paljon Liikkuva koulu -kampanjan kaltaisia toimenpiteitä ja tulokset ovat nähtävissä viimeistään muutaman vuosikymmenen kuluessa. Samankaltaista psyykkistä hyvinvointia kehittävää toimintaa voisi hyvin kehittää ministeriöiden yhteistyöllä, eikö?

”Ajatus on mielenkiintoinen, koska yhteyksiä on monellakin politiikan saralla. Henkisen hyvinvoinnin ja kulttuuri- tai urheiluharrastusten yhteys on moneen kertaan tutkimuksin osoitettu. Itsensä toteuttaminen miellyttävässä yhteisössä, jossa on mahdollisuus jakaa kiinnostustaan tai pelata yhdessä, on arvokasta kaikkien mutta erityisesti nuorten henkiselle hyvinvoinnille.”

Syrjäytymisen kampittaminen on iso haaste - ja mahdollisuus - mutta myös monipolvinen kysymys, joka ei ratkea millään yksittäisellä kampanjalla. Tarvitaan hyvää laaja-alaista politiikkaa. ”Itsekin nuorena työttömänä olleena ei minuun niinkään iskenyt pahimmin se vähävaraisuus, koska ei vielä ollut elatusvelvollisuutta kuin itsestään. Sen sijaan tunne että tippuu kaiken ulkopuolelle, osattomuus, mahdollisuuksien sulkeutuminen kun on intoa täynnä, ja ettei kelpaa mihinkään, oli raastavaa.”

Sampo Terho muistuttaakin, että syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat, mitkä tahansa henkilökohtaiset ongelmat, eivät katoa sillä että on varallisuutta. ”Elämässä pitää olla muutakin sisältöä ja siinä kulttuuri- ja urheiluharrastukset voivat olla isona apuna.”

”Omassa nuoruudessa piti ahdistus piti niellä tai häivyttää”

Panostaminen meidän jokaisen mielenterveystaitojen kehittämiseen olisi yksi hyvä mahdollisuus, jossa Mielenterveysseuralla voisi olla vielä nykyistä isompi rooli. ”Varmasti olisi paljon parannettavaa mutta vaikka en voi sanoa olevani alan asiantuntija, on sellainen tunne että kehitystä on tapahtunut paljon muutamassa vuosikymmenessä. Omassa nuoruudessani ahdistukset ja muut piti vain niellä ja häivyttää. Sellainen pedagogiikka tuntuu tänään kivikautiselta.”

Sampo Terho kertoo historioitsijana kehitelleensä ajatusta, että kun me kaikki olemme oman aikamme hengen kasvattamia, siitä vaikutuksia ottaneita, niin ”ihmiskunnan pyrkimys kohti parempaa on loppujen lopuksi kamppailua kohti vahvempaa mielenterveyttä. Se on keskeistä, kun tavoitellaan parempaa hyvinvointia ja onnellisuutta, joka ei enää kehittyneissä länsimaissa korreloi elintason (bruttokansantuotteen) kanssa. On muita tekijöitä, joita pitää ensisijaisesti kehittää.”

Kaikki sitoutuu yhteen, niinpä hyvä mielenterveyspolitiikka on hyvää sosiaali-, yhteiskunta- ja perhepolitiikkaa tai hyvää liikunta- ja kulttuuripolitiikkaa. Ei ole yhtä ilman toista.

Parempaa mielenterveyttä voi lähestyä monesta kulmasta mutta ehkä yksi hurjimmista luvuista, joka kuvaa mielenterveysongelmien laajuutta, on fakta että aivan hiukan alle puolet (49,7 %) työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveyspohjaisia. Se on inhimillisesti kauhistuttava luku mutta myös valtion taloudelle iso rasite – tai mahdollisuus.

”Poliitikolle se kertoo, että asiasta kannattaa olla kiinnostunut molemmista edellä mainituista syistä. Kelle tahansa ihmiselle se taas kertoo, että kyseessä on erittäin laaja ilmiö, josta pitäisi olla huolestuneempi.” Siinä on haastetta meille - maailman onnellisimmalle maalle.

”Vuosikausia on menty fyysinen puoli edellä”

”Tilastoilmiönä siinä lienee se logiikka, että kun fyysinen terveys on parantunut, kasvattaa se psyykkisten ongelmien suhteellista määrää. Varmasti terveydenhoito on mennyt viime vuosikymmeniin saakka fyysinen puoli edellä ja mielen ongelmiin on todella herätty vasta muutamia vuosia sitten.”

Sampo Terho tunnistaa hyvin asetelmana ”mielen nyrjähdykseen”, johon ei sairautena ole ollut helppo suhtautua, koska ”toisin kuin nilkan nyrjähdys se ei ole niin konkreettisesti nähtävissä. Myös auttaminen tuntuu sen vuoksi haastavammalta.”  

Omasta mielestä huolen pitäminen on minuuttiaikataululla elävälle päättäjälle ja julkiselle henkilölle ainakin jonkinmoinen haaste. Tikun nokassa eläminen nykyisen sosiaalisen median maailmassa vaatii osaamista, varovaisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei.

”Kyllä harrastukset, kuten musiikki, perhe ja uni ovat isoja asioita. Minua auttaa ja tasapainottaa valtavasti jos pääsen viikonloppuna lapsuudenmaisemiin Kirkkonummelle metsään kävelemään pian kolmivuotiaan tyttäreni kanssa.”

Poliittisen päätöksenteon omalaatuiset käytännöt

Sampo Terho sanoo, että politiikka on melkein järjestelmästä riippumatta hyvin omalaatuinen maailma. ”Se ei oikeastaan ole ammatti vaan elämäntapa, kuten toki monet muutkin ammatit ovat.”

Poliitikon elämä on siis haastavaa mutta samalla mielen kannalta antoisaa: poliittisen päätöksenteon kautta on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan, ”erityisesti silloin kun saa sen kokemuksen, että saa jotain hyvää aikaiseksi”. Niin käy kuulemma silloin tällöin.

”Politiikassa lähes jokaisesta asiasta on vähintään painotuseroja, ellei peräti selkeä mielipideristiriita. Se on jatkuvaa konfliktia ja kompromissien tekoa, eikä koskaan toteudu juuri se mitä itse alun perin ajattelit. Onhan politiikka joskus konkreettista ja käsin kosketeltavaa, ja silloin se on myös mieltä vahvistavaa.”

Sampo Terho sanoo, että politiikan arjessa kompromissihakuisuus helposti unohtuu sen jatkuvan nokittelun, joskus tahallisenkin väärinymmärtämisen ja ohipuhumisen keskellä. Pahimmillaan politiikka on hänen mukaansa jatkuvaa ristiriitaa, puheella kilvoittelua ja jopa katteettomien lupausten antamista. ”Se yhteiskunnallinen konflikti, joka seuraisi jos ei olisi tällaista päätöksentekomekanismia, siirretään sinne parlamenttiin ja sen takia siellä ei aina ole miellyttävää. Parlamentissa kuitenkin edistetään yhteistä päätöksentekoa rauhanomaisin keinoin ja sen tilan saavuttaminen on kestänyt yhteiskunnassa aika kauan.”

Sampo Terho hymähtää ja pohtii, että eikö juuri Britannian sotavuosien pääministeri Winston Churchill sanonut päätöksenteon kankeuteen turhautuneena, että demokratia on huonoin mahdollinen järjestelmä lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.

Sampo Terholle historian laajat kaaret ovat olleet aina suurimman mielenkiinnon kohteena.

”Opintojen loppuvaiheessa luin mielenkiinnosta Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato -teosta, jossa hän rakentaa hengen kaaren eli pyrkii todistamaan että yhteisöt ja kulttuurit käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet, hengen kehityksen ja tylsistymisen. Se minusta liittyy läheisesti mieleen”, päättää Sampo Terho ja jää pohtimaan mitä Spengler oikeastaan tiivistettynä halusi sanoa lähes sata vuotta sitten julkaistussa kaksiosaisessa kirjajärkäleessä.

Lue lisää: