Pekka Haavisto: Suomen kahtiajakautumisen ongelma on todellinen

Perheet tarvitsevat erityistä tukea, ja esimerkiksi perhevapaiden tasaaminen lisäisi miesten ja naisten tasa-arvoa perhe-elämässä. Kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin, sanoo presidenttiehdokas Pekka Haavisto mielenterveyden edistämisestä.

Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto.

Pekka Haaviston mielestä Suomen kahtiajakautuminen on vakava kysymys.

”Suomen kahtiajakautumisen ongelma on todellinen, kun katsoo perheiden arkea ja myös erilaisten ongelmien periytyvyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan tarkoitus on tasata kaikkien mahdollisuuksia, ja tämä ei Suomessa kaikin osin toteudu.”

”Perheet tarvitsevat erityistä tukea, ja esimerkiksi perhevapaiden tasaaminen lisäisi myös miesten ja naisten tasa-arvoa perhe-elämässä. Kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin, ja tarvittaessa näiden elämää ja opintietä on tuettava erityisresursseilla.”

Haaviston mukaan on myös kiinnitettävä huomiota erityisen riskialttiissa tilanteessa oleviin nuoriin.

”Olen itse tehnyt tätä työtä muun muassa toimiessani Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana ja nyt Suomen Setlementtiliiton puheenjohtajana.”

”Monien työpaikkojen kahvihuoneet kaipaisivat tuuletusta”

Nykyisessä työelämässä suorituspaineet saattavat muodostua liian suuriksi, ja Pekka Haaviston mielestä yhteisöllisyys on vähentynyt.

”On myös kasvava ongelma, että työelämä koetaan yhä enemmän "on-off"-elämäksi – joko olet täysillä mukana tai olet kokonaan ulkopuolella. Meidän tulisi kiinnittää entistä enemmän osatyökykyisten mahdollisuuksiin olla mukana työelämässä. Esimerkiksi monella mielenterveyskuntoutujalla olisi mahdollisuus lyhyemmän työpäivän tai työviikon kautta olla aktiivisemmin mukana työelämässä.”

"Työpaikoilla on myös tunnistettava ongelmakysymykset. Me too -kampanja on tuonut hyvin esiin seksuaalisen häirinnän ongelmat, jotka voivat myrkyttää työpaikan ilmapiirin ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. Kaikkeen häirintään ja syrjintään on puututtava kovalla kädellä. Monien työpaikkojen kahvihuoneet kaipaisivat kunnon tuuletusta."

Haavisto uskoo, että avain innovatiivisuuden tukemiseen on ihmisten erilaisuudessa ja uusissa näkökulmissa.

”Suomalaisilla on joskus huono kyky sietää erilaisuutta. Erilaisuus ja kaikkien ihmisten vahvojen puolien tukeminen on kuitenkin suuri rikkaus työelämässä. Erilaisuudesta ja uusista näkökulmista syntyvät usein myös innovaatiot. Viime aikoina nuoret yrittäjät ovat nostaneet esiin ’oikeutta epäonnistua’ ja ’kuunnelkaa kun kerron suurimman mokani’ -tyylistä lähestymistä. Tällaisella voi olla tavattoman paljon työilmapiiriä parantavaa merkitystä.”

”Ihmisten erilaisuus työelämässä pitäisi ottaa myös huomioon siinä, että työajat ja työviikkojen pituus voisi enemmän vaihdella ihmisen elämäntilanteen mukaan. Joillakin on lapsia kotona, joillakin sairas omainen tai perheenjäsen hoidettavanaan, toisilla paljon aikaa vievä harrastus, joka toisaalta tuo myös uutta virtaa työntekoon. Näitä kaikkia yksilöllisiä eroja ja tarpeita pitäisi paremmin työelämässä huomioida. Työyhteisöjen pitää olla kannustavia, ei latistavia.”

Avun hakemisesta on tehtävä helpompaa

Lähes joka toisella suomalaisella on mielenterveyden häiriö jossakin elämänvaiheessa. Silti mielen hyvinvoinnista on haastavaa puhua, ja 30 prosenttia suomalaisista ei vielä tiedä, mistä hakea tukea, jos ongelmia ilmenee.

Haaviston mielestä mielenterveyspalvelujen hakemista pitäisi helpottaa.

”Edelleen on liian korkea kynnys mielenterveyspalvelujen hakemiseen. Kunnat voisivat tehdä mielenterveyspalvelujen hakemisen entistä helpommaksi - esimerkiksi madaltamalla kynnystä ja perustamalla vaikka ’mielenterveyskioskeja’ kauppakeskusten yhteyteen. Paikkoja, joissa voi saada opastusta ongelmiinsa ja joissa kerrotaan, mitä kaikkea apua on saatavalla. Myös netin ja puhelinpalvelujen kautta saatava matalan kynnyksen apu on kullanarvoista.”

”Myös omaiset on otettava huomioon. Usein ensimmäisten mielenterveysongelmien havaitsijoina ovat perheenjäsenet tai työtoverit, ja heillekin pitäisi olla opastusta siihen, miten läheinen parhaalla mahdollisella tavalla saadaan asiantuntevan avun piiriin.”

Kansainvälisissä neuvotteluissa tarvitaan myös mielenterveystaitoja

”Mielenterveysasiat tulisi olla luonteva kokonaisuus kouluopetusta kaikissa eri ikäryhmissä. Niitä ei pitäisi mystifioida ja karttaa. Olisi hienoa, jos myös mielenterveyskuntoutujat ja heidän järjestönsä voisivat tuottaa kouluihinkin materiaalia ja tapaamisia oppilaiden kanssa. Kokemusasiantuntijat tässäkin asiassa olisivat kaikkein uskottavimpia lähteitä siihen, miten mielenterveysasioita hoidetaan ja miten apua on saatavissa.”

”Ehkä yllättävääkin, mutta kansainvälisissä neuvotteluissa maailman kriisialueilla tarvitaan myös paljon mielenterveystaitoja. Niin siviiliväestö, sotilaat kuin neuvottelijatkin ovat joskus käyneet läpi niin suuria traumoja, että niiden käsittely myös neuvottelutilanteissa vaatii aivan erityistä huomiota. Monet ovat nähneet läheistensä kuoleman tai vammautumisen, taikka kotinsa ja kylänsä tuhoutumisen, ja siitä syntynyt katkeruus voi olla tavattoman kalvavaa. Myös oman elämän tulevaisuuteen liittyvä epätoivo on tunne, joka voi viedä kansainvälisissäkin neuvotteluissa ihmiset masennukseen ja apatiaankin. Myös kansainvälisissä yhteyksissä mielenterveystaidoilla on suuri merkitys."

Presidenttiehdokas Pekka Haaviston kampanjasivu

Vaikuttajien Nyt mielessä -sarjan erikoisjaksossa kysyimme presidenttiehdokkailta, miten Suomessa voitaisiin vahvistaa psyykkistä hyvinvointia ja kukaan ei syrjäytyisi. Ehdokkaille tarjottiin eri vaihtoehtoja: haastattelu, vastaaminen kysymyksiin tai blogin kirjoittaminen. Kiitämme vastanneita ehdokkaita! Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä.

Muiden ehdokkaiden jutut: Merja Kyllönen | Matti Vanhanen | Nils Torvalds | Tuula Haatainen | Sauli Niinistö

Lue lisää