Professori Tommi Vasankari: "Runsas liikunnan harrastaminen suojaa lievältä tai keskivaikealta masennukselta"

”Vankempi fyysinen kestävyys- tai lihaskunto tarkoittaa vähemmän stressiä ja tuottaa paremmat henkiset voimavarat kestää paineistusta”, kiteyttää UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori, professori Tommi Vasankari.

Tommi Vasankari jos joku on oikea ihminen pohtimaan miten fyysinen kunto vaikuttaa mieleen – tai toisinpäin. Kyllä kai me jokainen tunnistamme, että levänneenä, hyvin syöneenä ja sopivan liikunta- tai kulttuuriannoksen jälkeen mieli on rauhallinen. Asiat sujuvat. Ja tutkitustikin niin taitaa olla.

”Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä voidaan tarkastella vaikka pohtimalla, mikä johtaa mihinkin ja mikä on yhteydessä hyvään kuntoon, hyvään mielenterveyteen tai vahvoihin henkisiin voimavaroihin”, sanoo Tommi Vasankari.

Yksi erinomainen aineisto on reserviläistutkimus, jota Oili Kettunen pyöritteli väitöskirjassaan. Siinä katsastettiin vapaa-ajan liikuntaharrastuksen ja fyysisen kunnon yhteyttä stressin tuntemukseen ja henkisiin voimavaroihin.

”Oli kiinnostavaa nähdä miten hyvä fyysinen lihas- tai kestävyyskunto näyttäytyy kansalaisten osalta niin stressissä kuin suojaavina henkisinä voimavaroina, ja puhutaan kummasta tahansa, niin viesti on sama: erityisesti normaalipainoisilla heikoin fyysisen kunnon kolmannes eroaa kestävyys- tai lihaskunnon osalta keskikuntoisista ja hyväkuntoisista, puhutaan sitten stressin oireista tai käytettävissä olevista henkisistä voimavaroista.”

Siis lyhyesti: parempi fyysinen kestävyys- tai lihaskunto tarkoittaa vähemmän stressiä ja luo paremmat henkiset voimavarat kestää paineistusta.

”Jutuilla, joita tykkäät tehdä, on hyviä vaikutuksia”

Kaiketi jo maalaisjärki sanoo, että hyvässä fyysisessä kunnossa voi paremmin kuin huonossa mutta mihin se perustuu? ”Musta tuntuu” ei nyt riitä.

Tommi Vasankari sanoo, että tutkimusaineistot osoittavat kiistatta kuinka enemmän vapaa-ajallaan liikkuvilla on vähemmän stressiä ja enemmän voimavaroja pärjätä painetilanteessa. ”Liikuntaharrastuksella on merkitystä, koska se johtaa parempaan kuntoon ja jaksamiseen.”

Vaikuttaisi olevan niin, että kiva reippailu tuottaa mielihyvää, parempaa kuntoa ja erityisesti taklaa mielenterveyden ongelmia sekä lisää henkistä hyvinvointia. ”Yleisesti voi kai sanoa että niillä jutuilla, joita tykkäät tehdä, on hyviä vaikutuksia.”

Tommi Vasankari yhtyy osin pohdintaan, että ihmisen mieleen kertyy henkisiä kuormitustekijöitä ja miellyttävä liikunta tai kulttuuririento poistaa niitä. ”Tai ainakin siirtää fokusta muualle ja saa aikaan mielen kannalta paremman tilan. Samalla tavalla ihminen käsittelee kipua; kun teet jotain muuta, siirtyy fokus pois kivusta ja on helpompi pärjätä sen kanssa.”

Tommi Vasankari korostaa, että edellä kuvatussa puhutaan nimenomaan stressin kokemisesta ja henkisistä voimavaroista kestää painetta, ei sairaudesta, mutta ehkäiseekö hyvä fyysinen kunto myös mielen sairastumista? ”Ainakin voi sanoa, että löytyy vahvoja näyttöjä siitä, että runsas liikunnan harrastaminen suojaa lievältä tai keskivaikealta masennukselta.”

”Liikunta kamppaa tehokkaasti masennusta”

Moni saattaa tunnistaa tilanteen, jossa varsinkin aamuyöstä asiat hyökkäävät kimppuun ja ylösnousemisen hetkellä mieli on kuin sekava vyyhti, mutta sopivan ”happihyppelyn” jälkeen sekasotku selviää ja on helpompi tarttua toimeen.

”Edellä kuvatun kaltaista tutkimusasetelmaa ei ole tullut vastaan mutta empiirisen kokemuksen pohjalta uskon siihen vahvasti”, sanoo Tommi Vasankari.

Hän jatkaa, että melkein kaikessa läntisessä sairastavuudessa, jossa mieli on todella iso entiteetti, tunnistetaan että ”riittävällä liikkumisella on vaikutukseltaan ennaltaehkäisevä, hoitava tai kuntouttava vaikutus, samoin hyvällä kunnolla. Kunnon ja mielenterveyden yhteydestä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä yhtä runsaasti kuin liikunnan ja mielenterveyden yhteydestä, erityisesti masennuksen osalta.”

Kuin kertauksena ajatuskulku - tavallaan positiivinen kierre, jossa huoli häipyy toviksi fyysisen harrastamisen ajaksi ja samalla fyysinen kunto paranee, joka taas edesauttaa kestämään masennusta ja painetta.

”Samanlaista fokuksen siirtämistä on tietenkin mennä teatteriin, elokuviin tai lukea hyvää kirjaa mutta ne eivät aikaansaa kunnon paranemista ja ovat siinä suhteessa erilaisia, toki hyvin tärkeitä.”

Itseään pitää huoltaa ja akkuja muistaa ladata

Tommi Vasankari sanoo, että mitä kovemmalla ihminen on vaikka työelämässä tai arjen kriisitilanteissa, sitä enemmän pitäisi itseään samaan aikaan huoltaa ja akkuja ladata. ”On niin helppo painetilanteessa jättää juuri niitä tekijöitä, kuten liikuntaa tai harrastamista, pois kun tuntuu, ettei aika riitä mihinkään – ja juuri niitä suojaavia tekijöitä, joita eniten tarvittaisiin!”

Kovin montaa kertaa, eikä ainakaan jatkuvasti, omaa - varsinkaan liikuntaharrastusta ei kannata jättää väliin työkiireiden vuoksi. Työt eivät lopu, mutta mieli voi kärsiä puhumattakaan työtehosta, jolle fyysinen annos rasitusta tekee useimmiten vain hyvää.

”Jos puhutaan työstä niin erityisesti vuoden intensiivisestä liikunnan lisäyksestä tuntuvat hyötyvän ne, joiden kuormitus on työhyvinvointikyselyissä suurinta. Toisin sanoen kun liikuntaa lähdetään systemaattisesti lisäämään, ohjautuvat parhaat hyödyt henkisessä hyvinvoinnissa niille, joilla on suurin tarve siitä hyötyä.”

Tommi Vasankarin viesti työterveyshuollolle onkin, että jos tutkimukset näin selvästi osoittavat, eikö olisi tärkeää ohjata juuri tämä ryhmä ohjatun liikunnan pariin. ”Hyvä fyysinen kunto ja hyvä toimintakyky ovat joka tapauksessa suojaavia tekijöitä ja lisäävät kykyä kestää painetta.”

Liikunta ei ole ainoa, mutta yksi, suojaavista tekijöistä ja monella tapaa omassa kastissaan, koska paremman mielen lisäksi se vaikuttaa tietenkin mm. verenpaineeseen, sokeri- ja rasva-arvoihin, aineenvaihduntaan ja pienentää lisäksi syöpäriskiä. Kirjo on valtavan laaja.

Mielen kannalta liikunnasta tekee kiehtovan, ettei oikeastaan ole väliä miten sitä harrastaa. Vaikutukset ovat käytännössä aina positiivisia. ”Kannattaa siis ohjata ihmisiä juuri heistä mielekkäimmän liikuntaharrastuksen pariin. Toki ihmisten erilaisuus vaikuttaa siihen, miten he motivoituvat parhaiten liikkumaan.”

Työn ja vapaa-ajan hämärtyvä raja

Tommi Vasankari sanoo törmäävänsä mielenterveyskysymyksiin yhä useammin erilaisten tiedehankkeiden kautta. Erityisesti tässä ajassa, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy, näyttää iso riski olevan se, että ihmiset kestävät rasituksen fyysisesti mutteivät sen henkistä kuormaa.

”Yhä useammin törmätään nuorena loppuun palaneisiin ja uskon syyn olevan työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisessä, jota modernin sosiaalisen median välineet eivät todellakaan vähennä. Läsnä ja paikalla ei kuitenkaan tarvitse aina olla.”

Tommi Vasankari on huolissaan ihmisistä, jotka eivät kykene hallitsemaan työaikaansa. ”Valitettavasti siinä vastuu on viime kädessä meillä jokaisella itsellämme. Turhan moni varsinkin henkisen työn tekijöistä pyrkii vain ahertamaan loputtomasti.”

Ja siitä liikunnasta: meidän vaan pitää osata varata sille aikaa. ”Kyse on almanakan hallinnasta, eli mitä enemmän arki kuormittaa, sitä arvokkaammiksi muodostuvat investoinnit omaan hyvinvointiin. Ne pitää tarvittaessa merkitä kalenteriin ennen kuin muut pääsevät siihen käsiksi.”

Tämä ei muuten ihan kauheasti vaadi ja luulisi jokaisen työnantajan siihen myös kannustavan.

Eikä kuntopyörän polkeminen ja oman suosikki tv-sarjan katsominen yhtä aikaa ole mahdotonta. Kysykää vaikka Tommi Vasankarilta.

Lue lisää: 

atrik Borg: ”Hyvällä syömisellä pystytään kaikissa mielen olotiloissa vaikuttamaan fiilikseen”