Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg: ”Hyvällä syömisellä pystytään kaikissa mielen olotiloissa vaikuttamaan fiilikseen”

”Mitä enemmän syö päivän alkupuolella, sitä paremmin menee, olipa sitten kysymys päivänaikaista jaksamista, painonhallinnasta tai terveydestä yleensä”, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Patrick BorgMiltei jokainen on kaiketi törmännyt mainoslauseeseen "Hyvä ruoka, parempi mieli". Se on jo hiukan käytössä kulunut, niin kuin on oivallus äitien tekemästä hyvästä valmisruuastakin. Mutta jos tuota ruuan ja mielen yhteyttä pohtii tarkemmin, ei kai oikeammin oikein voi sanoa.

”Se on kyllä totta kaikella tavalla”, sanoo ravitsemusasiantuntija, ”pöperöproffa” Patrik Borg. ”Jos ei syö, niin aikuisillakin nälkäkiukku on realiteetti. Yhtä lailla syömättömyys voi aikaansaada murinaa tai murjotusta.”

Eräs syömisen tärkeä ulottuvuus on ilo sekä sen tuomat sosiaaliset aspektit; elämyksellisyys ja tietenkin maku. Ne tuottavat tutkitustikin hyvää mieltä.

Jos mieli on järkkynyt, on tietenkin tärkeää tietää miksi niin on, mutta syömisellä voidaan tukea väsynyttä mieltä. ”Kun on stressiä ja ahdistusta, niin ne usein poistavat näläntunteen kokonaan. Tämän seurauksena ongelmat yleensä pahenevat, kun aivoille ei riitä energiaa.”

Patrik Borg sanoo, että näissä tilanteissa olisi tärkeää keskittyä syömiseen, vaikka hiukan runttaamalla, jotta aivot saisivat energiaa ongelmien selättämiseen sekä niiden käsittelemiseen ei-mustavalkoisella tavalla.

Aivot kaipaavat energiaa

”Tiedämme, että energiavajeen aikana ihmisen ajattelusta häipyy joustavuus. Toki ruokavaliossa on komponentteja, jotka vaikuttavat mielialaan. Kasvisten antioksidantit tuottavat tutkimusten mukaan anti-inflatorista vastetta, joka vähentää ahdistusta, ja parantavat mielialaa akuutisti. Yhtä lailla ravinnosta tulisi saada omega-3-rasvahappoja, jotta aivot toimisivat.”

Mekanismeja on siis monia, mutta hyvällä syömisellä pystytään kaikissa olotiloissa vaikuttamaan mielialaan.

Syömishäiriöt ovat ikävä ja vakava asia. Niiden syyt ovat Patrik Borgin mukaan pohjimmiltaan psyykkisiä. ”Siitäkin on näkemyseroja. Ruotsissa esimerkiksi on käytössä hoitomalli, jossa runtataan ruokaa esimerkiksi anoreksiasta kärsivän ruokavalioon ja uskotaan, että kun hän syö enemmän, niin mielikin paranee kuin itsestään.”

Lienee kuitenkin niin, että jos syömishäiriön fyysinen puoli ei toimi, on vaikea käsitellä psyykkistäkään puolta. ”Monesti alussa hoidammekin fysiikkaa, ja kun se paranee, pääsemme käsittelemään varsinaista ydinongelmaa.”

Kun asiat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, voidaan kysyä, voiko huono syöminen sairastuttaa myös mielen?

”Vaikka toinen puoli minusta haluaisikin ajatella niin, en kuitenkaan sitä sano. Näen paljon ihmisiä, jotka eivät syö niin hyvin mutta nauttivat silti elämästään, ja asiat sujuvat. En pidä tätä kovin kriittisenä tekijänä, jollainen esimerkiksi uni on. Sitä jos ei saada riittävästi, ollaan isoissa vaikeuksissa.”

Patrik Borg summaakin oivallisesti, että ”hyvä ruokavalio auttaa mielen hyvinvointia monella tavalla, mutta mieli ei kaadu jos sattuu syömään huonosti”.

Hyvä ruoka – paksumpi lompakko?

Patrik Borg ei aivan varmasti tiedä, miten niin vahvasti kiinnostui ravintoasioista, mutta muistaa kyllä lapsuudesta kovan ruuanlaittajan. ”Olen ollut kokkaamisesta innostunut pienestä pitäen. Myöhemmin halusin menestyä urheilussa, jossa hyvä ravinto on ydinasioita. Sitä kautta kiinnostuin syömisestä, mutta yhtenä sytykkeenä oli myös halu auttaa ihmisiä.” Patrik Borgin alaksi tuli ravitsemustiede. Yhtä lailla hänestä olisi voinut tulla lääkäri ja muitakin mahdollisuuksia toki olisi ollut.

Hyvä ruoka, parempi mieli - mutta tarvitaanko myös paksumpi lompakko? Patrik Borg sanoo tavallaan ymmärtävänsä ihmisiä, jotka valittavat että terveellisen ruokavalion tarvikkeet maksavat paljon.

”Jos sattuu olemaan pelkistetty maku, tai on valmis syömään terveellisesti valitsemalla niitä huokeampia kasvisvaihtoehtoja, ei syöminen ole yhtään kalliimpaa. Olen törmännyt ihmisiin, jotka opittuaan tekemään fiksumpia valintoja, myös suunnittelevat ostamista tarkemmin. He ovat säästäneet kun kassiin ei tartu satunnaista sälää.”

Mutta asialla on myös toinen puoli. ”Jos valitsee kasviksia monipuolisesti ja haluaa käyttää laadukkaimpia sekä maukkaampia komponentteja, niin hiukan kalliimmaksi se tulee, mutta sen voi toki nähdä satsauksena terveyteen.”

Patrik Borg myös muistuttaa, että kun se kauhea nälkä iskee ja ratkaisuna ovat halvimmalla nopeasti hankitut kalorit, ei ratkaisu yleensä ole kovin terveellinen. ”Ne laadukkaammat kalorit myös yleensä maksavat hiukan enemmän.”

Ne fiksummat valinnat

Patrik Borg on vuosien ajan jaksanut puhua inhimillisyyden puolesta. Hän kannustaa ”fiksumpiin valintoihin”, eikä näe mitään järkeä tehdä niin mukavasta asiasta kuin syömisestä rangaistusta. Suklaalle, pizzalle ja pihville on paikkansa. Itselleen ei kannata olla liian ankara.

”Jos haluaa syödä terveellisemmin, on hyvä oppia tekemään niitä fiksumpia valintoja niin kuin se itselle parhaiten sopii, eikä pienistä lipsahduksista kannata ottaa morkkista.”

Kun Patrik Borg aloitti, oli tutkimusnäyttöä tällaisesta inhimillisemmästä tavasta muuttaa ruokavaliota aika vähän. Nyt noin 15 vuotta myöhemmin onkin jo aika kiistatonta, että toimintatapa on oikea. ”On myös nykyisin selvää, että nautittavan, maittavan ja terveellisemmän ruokavalion välillä ei ole ristiriitaa. Ne ovat oikein oivaltaen sama asia.”

Hyvinvointi koostuu monista yhtä lailla fyysisistä kuin psyykkisistä asioista täydennettynä unella sekä muilla yksityiskohdilla. Ravinto on sellainen, mutta aina trendit eivät tue hyvää ruokavaliota. ”Nyt meillä on syömisessä hyvä vire, joka ei ole liian tiukka, syyllistävä tai mustavalkoinen vaan korostaa joustavuutta ja yksilöllisyyttä.”

Napostelu korvaa yhteisen aterian

Patrik Borg myös iloitsee, että nykyään osataan kiinnittää huomiota niihin oleellisiin ja tärkeisiin asioihin, jotka hänen kirjoissaan ovat syömisen psykologinen joustavuus, ruokailujen rytmi, kasvikset sekä kunnon ateriat. Mennään siis pikkuhiljaa parempaan suuntaan, mutta ”se, mikä ei toimi ja on negatiivinen trendi, niin kasvisten syönti on Suomessa kääntynyt laskuun pitkästä aikaa, ja jos se on totta, on se huono signaali.”

Myös napostelu on koko ajan kasvussa ja yhä harvemmin suomalaiset enää istuvat syömään kunnon aterioita rauhassa, eikä silloin ole kyse vaan laadukkaasta ateriasta, vaan syömisen sosiaalisesta puolesta ja ruokailukulttuurin vahvistamisesta. ”Se, että syödään yhdessä ja syödään hyvin, vähenee ja tilalle tulee enemmän napostelua. Se on huono trendi.”

Iso uhka hyvälle syömiselle ovat sen taustalla vaikuttavat perusedellytykset kuten jaksaminen, stressaantuneisuus, univaje, jotka tuntuvat menemään huonompaan suuntaan. ”Jos ihminen on väsynyt, ei hänellä ole toivoakaan syödä hyvin.”

Syöminen on siis yleisesti ottaen menossa parempaan suuntaan mutta väestötasolla isoa käännettä parempaan syömiseen ei ole näköpiirissä, koska perusedellytyksiin (uni, stressi, nälän säätelyä ohjaava liikkuminen) ei ole näkyvissä parannusta.

Yhteisen aterian edut

Yhteisellä ruokailulla on valtava sosiaalinen merkitys ja olisikin hienoa jos tätä mahdollisuutta osattaisiin paremmin käyttää - se kun on myös parasta tulevien sukupolvien ruokakasvatusta.

”Tässä suhteessa suomalainen ruokakulttuuri on ohut, mutta yhtä aikaa pitää sanoa, että jos opitaan istumaan useammin yhdessä pöydän ääreen, on se monella tapaa suuri mahdollisuus vaikka perheen sisäisen kommunikaation parantamiseen.”

Patrik Borg painottaa ruokailurytmissä alkupäätä: hyvää ja monipuolista aamupalaa sekä sopivan ravitsevaa lounasta. ”Tästäkin tutkimusnäyttö on kristallinkirkas, katsotaan sitten päivänaikaista jaksamista, painonhallintaa tai terveyttä yleensä, eli mitä enemmän syö päivän alkupuolella, sitä paremmin menee.”

Suomalaisena murheena on, että ei syödä aamiaista, tai sitten syödään leipä ja kahvia tai liian pieni puuroannos ja se ei riitä. ”Olen Pöperöproffa-blogissani vertaillut eri maiden syömistä ja ikävä kyllä suomalaisten alkupäivän syöminen on vähäisempää kuin missään muussa niistä maista, joista olen tutkimustuloksia saanut.”

Syö alkupäiväpainotteisesti!

Patrik Borg kertoo, että kun hän juttelee aiheesta esimerkiksi asiakkaidensa kanssa, lähtevät asiat usein parempaan suuntaan. Ihmiset oivaltavat, kun heille kertoo. ”Palaute tulee nopeasti. Voin paremmin ja mieli pysyy rauhallisena, asiat sujuvat jouhevasti. Esimerkiksi kun ruokavaliota muuttaa kasvispainotteisemmaksi, tulee palaute hitaammin kuin alkupäivän syömisen osalla.”

Ihmisten aamuun tulisi saada hiukan lisää rauhaa, jotta aamupalat pystyttäisiin syömään – mieluusti yhdessä perheen kanssa. Eikä lounas saisi tehdä poikkeusta. Silloinkin pitäisi malttaa syödä rauhassa, eikä vedota siihen ikuiseen työkiireeseen.

Palataan siis alkuun – hyvä ruoka, parempi mieli on oivallinen mainoslause. ”Se on niin totta kuin voi olla ja sitä voisi kyllä nostaa enemmänkin esiin. Pienillä asioilla saa aikaan paljon hyvinvointia, siis kun muistaa välillä syödä”, sanoo Patrik Borg.

Lue lisää