Sitran yliasiamies Mikko Kosonen: ”Merkityksellisyys, ymmärrettävyys ja hallinnan tunne vaikuttavat suoraan hyvinvointiin”

Mikko Kosonen on ehtinyt työskennellä Sitrassa jo yli 11 vuoden ajan, ensin innovaatiojohtajana ja marraskuussa kymmenen vuotta yliasiamiehenä Esko Ahon jälkeen. Sitran aikaa edelsi pitkä ja menestyksekäs jakso Nokiassa, jonka johtamiskulttuuri on viime aikoina noussut kovasti parrasvaloihin Risto Siilasmaan kirjan sekä Helsingin Sanomien laajan artikkelin johdosta.

Mielenterveyskysymykset selvästi kiinnostavat Mikko Kososta, joka monien muiden ominaisuuksiensa lisäksi on valloittava keskustelija ja näkee kauppatieteen tohtorina oivallisesti lukujen taakse. Ja kun mielenterveydestä puhutaan luvut häkellyttävät. Esimerkkinä toimikoon 49,7 prosenttia – siis osuus mielenterveyssyistä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista.

”Todella hätkähdyttävää statistiikkaa on myös se, että joka vuosi aikuisista 20-25 prosenttia sairastaa mielenterveyden häiriötä.”

Edellä mainitut luvut kertovat Mikko Kososen mielestä miten huonosti kognitiivinen ergonomia on huomioitu työyhteisöissä toisin kuin fyysinen ergonomia, jota on kehitetty huimasti viime vuosina. ”Aivojen ergonomiaa ei oikeastaan tunneta vielä lainkaan vaikka vuosi vuodelta yhä suurempi osa työstä siirtyy tietotyöksi. Voikin hyvin olla että, aivojen suorituskyvyn ja palautumisen optimointi edellyttää toisenlaisia keinoja kuin fyysisen ergonomian kehittäminen.”

Terveydenhuollossa on edetty fyysinen puoli edellä

Mikko Kososen sanat todistavat miten vahvasti terveydenhuollossa on menty fyysinen puoli edellä, vaikka mielenterveysongelmien lasku yhteiskunnalle on vuosittain jopa kuusi miljardia euroa. ”Ja kovin usein mielenterveysongelmat eskaloituvat fyysisiksi vaivoiksi. Olisikin korkea aika kehittää nykyinen sairaudenhoitojärjestelmä, joka kyllä korjaa syntyneet vauriot, ennaltaehkäiseväksi terveydenhuoltojärjestelmäksi”, sanoo Mikko Kososen.

Mutta se otsikoihin noussut Nokia - Mikko Kosonen muistaa kuinka nälkäinen, terve ja vireä oli se kolmikymppisten ryhmä, joka yhtiön maineen loi.

”Ei siinä ehditty tai huomattu kauheasti tällaisiin asioihin paneutua. Oli olemassa sankarimyytti, heitettiin kylmään veteen ja katsottiin kuka osaa uida. Useimmat oppivat nopeasti, mutta se ei varmasti ollut mielen kannalta optimaalista: piti menestyä.”

Sellaisen merkittävän uuden jaksamisen kulttuurin Jorma Ollila toi Nokiaan, että pitkät lounaat ja juopottelu loppuivat. Hän loi ikään kuin ”urheilijamaisen suhtautumisen” työhön. ”Illalliset hoidettiin omassa toimitalossa pääosin 18 ja 20 välisenä aikana, jotta jäi aikaa perheelle ja oli mahdollista päästä ajoissa nukkumaan.”

Merkityksellisyys, ymmärrettävyys ja hallinnan tunne

Mikko Kosonen sanoi keskustelupyynnön jälkeen prosessoineensa mitä hänen mielessään nyt liikkuu ja mitä hän haluaa nostaa esiin. Hän sanoo Sitrassa erityisesti ihastuneensa mielenterveyden näkökulmasta yhteen käsitteeseen eli elämän koherenssiin, jolla on tutkitusti yhteys ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sen kehittäjä on israelilais-amerikkalainen sosiologi Aaron Antonovsky (1923-1994).

”Koherenssi on kolmen tekijän summa. Ne ovat merkityksellisyys, ymmärrettävyys ja hallinnan tunne, jotka suoraan vaikuttavat hyvinvointiisi ja yhdenkin puute vaikuttaa siihen heikentävästi.”

Mikko Kosonen kuvaa nykyistä maailmaa kompleksisena, kaoottisena ja sosiaalisen median kyllästämänä. ”Populismin nousua selittää hyvin muutos entisestä, jossa ihmiset elivät omissa hitaasti ja lineaarisesti kehittyvissä, helposti ennustettavissa yhteisöissään. Heillä oli oma merkityksellinen roolinsa ja tehtävänsä, joka oli ymmärrettävä. Oma elämä ja hyvinvointi olivat hallinnassa.”

Nyky-yhteiskunnassa turhan monelta puuttuu merkityksellisyyden tunne. Rahaa pitää saada ja töitä tehdään, jotta selvitään seuraavaan päivään. Eri tiedotusvälineistä tulevat uutiset ovat ristiriitaisia ja sitä kautta oman elämän hallinnan tunne häviää.

”Kun merkitys, ymmärrettävyys ja hallinnan tunne häviävät, vaikuttaa se suoraan negatiivisesti hyvinvointiin.”

Hyvän johtamisen työkalut

Mikko Kosonen siirtää edellä puhutun johtamiseen ja sanoo, että hyvä johtaja ottaa huomioon nuo kolme asiaa ja varmistaa että työntekijät myös kokevat niin. ”Työssä pitää olla vahva merkityksellisyyden tunne kuten Nokiassa parhaina vuosina. Connecting people tarkoitti aivan muuta kuin markkinaosuuksia tai vastaavaa. Sen avulla saatiin globaalisti ihmiset yhteen.”

Nokiassa myös käytettiin paljon aikaa kommunikointiin visiosta, strategiasta ja arvoista. ”Ihmisille tuli selväksi miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, mitä heiltä edellytetään ja miten. Eli tuettiin työn tekemistä.”

Hyvä johtaminen siis varmistaa työkalut, tavoitteet ja puitteet, joista syntyy hallinnan tunne siihen mitä kukin tekee. Niinpä hyvä johtaja osaa kysyä: ”Mitä voin tehdä sen eteen, että työsi sujuisi vielä paremmin?”

”Eri organisaatioiden johtamisessa pitäisi entistä paremmin miettiä juuri näitä kysymyksiä, koska ne ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta aivan oleellisia.”

Onko politiikka rikki?

Suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi Mikko Kososen mielestä suhtautua paljon nykyistä vakavammin politiikkaan ja ennen muuta asioista viestimiseen - miksi tehdään niin tai näin.

”On huolestuttavaa, että ihmiset ovat kyllästyneitä politiikkaan, josta yksi esimerkki on aivan liian pitkään vellonut sote-keskustelu. Kukaan ei ole pystynyt selittämään ymmärrettävästi miksi sitä tehdään. Merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallinnan tunne puuttuu.”

Oikeastaan on unohtunut soten alkuperäinen tarve eli ”meillä on ikääntyvä väestö ja tarve siirtyä sairaanhoidosta ennakoivaan terveydenhuoltoon ja hyvinvointityöhön. Meidän pitäisi myös luoda kannusteita ihmisille ja lääkäreille siihen, että asioita hoidetaan ennakoivasti, koska sillä on suurin vaikutus kansanterveyteen ja kustannuksiin. Nyt kansa on nähnyt vain turhan paljon ´laatikkoleikkejä´.”

Mikko Kosonen toteaakin, että ottamatta kantaa soten sisältöön on paha juttu jos sote kaatuu, koska kuntien hartiat eivät riitä terveydenhuollon kasvavien kulujen kattamiseen.

”Ja pahinta on, että kansanvallan legitimiteetti menee lopullisesti, jos taas palataan alkuun. Tämä ei suinkaan ole ainoa iso reformi, joka Suomessa on edessä. Sosiaaliturva ja koulutusjärjestelmä vaativat nekin isoja muutoksia lähivuosina ja jos yhtäkään ei saada aikaan, menee edustukselliselta demokratialta lopullisesti uskottavuus”, sanoo Mikko Kosonen.

Nykyisen nopealiikkeisen, kompleksisen ja sottaisen maailman prosesseissa pitää osata toimia. Ongelmat tulevat, elävät ja muuttuvat eikä yhtä lopullista ratkaisua enää ole. Muutos on jatkuvaa ja ketteryyttä todella kaivataan – siis bernstainilaisittain liike on tärkeintä!

KUVA: Miikka Pirinen/SITRA

Lue lisää: