Terhi Heinilä: ”Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusongelma”

”Tasavertaisempi mahdollisuus työn ja perheen yhdistämiseen olisi monelle nuorelle naiselle avain parempaan mielenkin hyvinvointiin”, sanoo Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.

Terhi Heinilä
Terhi Heinilä

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo hyvinkin sadan vuoden ajan. Maaliskuun 8. päivän juhlistamisen taustalla ovat tapahtumat Pietarissa 1917, kun tekstiiliteollisuuden naiset alkoivat lakkoilla kaupungissa elintarviketilanteen vuoksi. Lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen.

Suomen YK-liiton verkkosivuilla naistenpäivästä kirjoitetaan seuraavasti:

Ensimmäiset naistenpäivän juhlallisuudet pidettiin jo 1900-luvun alkupuolella mutta kesti lukuisia vuosikymmeniä ennen kuin Kansainvälisestä naistenpäivästä tuli myös virallinen yleiskokouksen julistuksen myötä tunnustettu YK:n teemapäivä vuonna 1975. Maaliskuun 8. päivänä vietetyn naistenpäiväksi lisäksi samana vuonna vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976 - 1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja. Sukupuolten välinen tasa-arvo tosin tunnustettiin jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945, joten naisten oikeudet ovat olleet vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ideologiaan kytkeytynyt arvo sen perustamisesta lähtien.”

Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä johtaa organisaatiota, joka jo vuodesta 1911 alkaen on parantanut Suomessa naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. ”Liittoon kuuluu kaikkiaan 59 jäsenjärjestöä, joissa jäseninä on noin 400 000 naista. Teemme vaikuttamistyötä ja viestintää, otamme paljon kantaa naisten oikeuksien puolesta.”

”Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä”

Terhi Heinilä kertoo että kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa on vastaavanlainen naisjärjestöjen kattojärjestö. ”Juuri tällä hetkellä globaali tilanne on sellainen, että monissakaan maissa naisjärjestöjen asema ei ole kovin hyvä. Teemamme onkin, että tasa-arvon takapakki on pysäytettävä.”

Vaikka tasa-arvoasiat ja esimerkiksi häirintäkysymykset ovat globaalisti olleet paljon esillä, ovat monet viimeaikaiset päätökset olleet huonoja.

”Jos katsotaan vaikka millaista kehitys on ollut Yhdysvalloissa, Venäjällä ja EU-maista Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa, niin on otettu selvää takapakkia ja kehitys on pysähtynyt, vaikka toki sadan vuoden aikana on tapahtunut paljon oikeita asioita.”

Heinilä sanoo, että naisministerien ja -kansanedustajien määrän kasvu on Euroopan tasa-arvoinstituutin mittariston mukaan pysähtynyt. ”Ja vaikka Suomi on OECD:n tilastoissa ollut hyvillä sijoilla, ja tasa-arvossakin edelleen kolmantena, on myös meillä tapahtunut taantumaa ja esimerkiksi naispuolisten ministerien määrä on ollut kovin alhainen verrattuna aiempaan. Myös kansanedustajien määrä on pysähtynyt noin kahdeksaankymmeneen. Ja vaikka se maailmanlaajuisesti on hyvä luku, niin me kysymme, miksi se ei voisi olla puolet.”

Terhi Heinilä pitää Kansainvälistä naistenpäivää hyvänä muistutuksena ja aktivismin päivänä, joka sopii mainiosti myös sosiaaliseen mediaan. ”Kansainvälisenä naistenpäivänä on hyvä ottaa naisten asema keskusteluun kaikkialla maailmassa. Toki viime syksystä alkaen sukupuolten tasa-arvoasiat ja naisten oikeudet ovat olleet poikkeuksellisen muodikkaita teemoja. Niistä on voinut sanoa ja saanut keskustella.”

Jakautuuko työtaakka tasapuolisesti

Terhi Heinilä kertoo, että törmää työssään jatkuvasti hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista koskeviin asioihin, joihin yhteiskunnan tilanne paljon vaikuttaa. ”Sellaisiin kuin miten naisia huomioidaan, miten voit yhdistää työn sekä perheen, miten etenet työelämässä, miten voit vähentää työtaakkaasi kotona, joudutko yksin huolehtimaan lapsista ja lapsenlapsista tai isovanhemmista ja samaan aikaan käymään töissä? Kaikki naisten elämänvaiheet vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen.”

Koko tytön ja naisen elämänkaari vaikuttaa, ja sen kaikki käänteet tulisi huomioida. ”Ei pitäisi ajatella keskivertoihmistä kun tehdään päätöksiä, vaan ajatella tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia; miten päätökset vaikuttavat kullekin kohderyhmälle, kas kun normihenkilöitä ei ole. Liian usein päätösten taustalla on turhan yksipuolinen näkökulma.”

Naisjärjestöjen keskusliitossa keskustellaan paljon myös siitä miten muutoksessa oleva terveydenhuolto huomioi nuorten tyttöjen ongelmat ja sairaudet, tai yhtä lailla miten ikääntyvät naiset saavat hoitoa verrattuna muihin ikäryhmiin. ”Paljon on puhetta myös omaishoidosta, josta naiset kantavat vastuun 90-prosenttisesti. On monia ulottuvuuksia, jotka linkittyvät yhteiskunnallisiin päätöksiin ja lainsäädäntöön.”

Puhuttaessa naisten psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, haluaa Terhi Heinilä juuri nyt naistenpäivänä erityisesti nostaa esiin työ- ja hoivataakan tasapuolisen jakamisen perheissä. ”Naiset vastaavat niin kovin laajasti oman työnsä ohella kotitöistä ja läheistensä hyvinvoinnista.”

Työn ja perheen yhteensovittamisen oravanpyörä

Perhevapaauudistus on siinä keskiössä, erityisesti nyt kun lapsiluku on kääntynyt laskuun, kun nuoret naiset ovat pätkätöissä ja jäävät perheenperustamisen myötä pitkille hoitovapaille. ”Mitä vähemmän on koulutusta, sitä pidemmät näyttävät olevan hoitovapaat. Ura ei siten kehity ja eläkkeet laskevat, joten nuoret naiset ovat elämänsä tärkeässä vaiheessa aikamoisessa oravanpyörässä. Tasavertaisempi mahdollisuus työn ja perheen yhdistämiseen olisi monelle nuorelle naiselle avain parempaan mielenkin hyvinvointiin.”

Terhi Heinilä sanookin, että olisi toivonut perhevapaauudistuksen läpimenoa ja erityisesti siten, että uudistukseen olisi myös taloudellisesti panostettu. Nyt pyrittiin kustannusneutraaliin malliin.

”Myös varhaiskasvatuksen hintapolitiikka on iso kysymys; onko nuorilla naisilla varaa viedä lapset päiväkotiin? Pätkätyöt ovat nekin iso asia kun hyvin koulutetut naiset ovat pätkätöissä ja vähemmän koulutetut perhevapailla.”

Me too -kampanja on Terhi Heinilän mielestä erinomainen asia, koska ”ne asiat, joista on pitkään vaiettu, nousivat keskusteluun”. Hän sanoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusongelma, ja naisiin kohdistuvan väkivallan luvut ovat Suomessa korkealla EU:n tilastoissa.

”Toki Suomessa raportoidaan näistä tapauksista edes jossain määrin, mutta meillä on selkeästi kodeissa, perheissä ja parisuhteissa väkivallan kulttuuri, jota ei ole saatu loppumaan. Se on kiertänyt sukupolvelta toiselle ja juontaa juurensa monesta asiasta, yhtenä syynä konservatiiviset asenteet naisen paikasta.”

Periytyvä väkivallan kulttuuri

Naiset kokevat Suomessa yhtä lailla sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, josta kukaan ei vuosikymmeniin ole kehdannut puhua. ”Sitä on pidetty nolona mutta nyt kun se on saanut äänen, on se auttanut kaikessa muussakin työssä.”

Terhi Heinilä sanoo, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kovin monenlaista. ”Se voi olla lyömistä, verbaalista tai nettiväkivaltaa, jotka kaikki liittyvät kiinteästi vyyhdiksi toisiinsa.”

Nettiväkivalta ja vihapuhe ovat siitä hankalia asioita, että niitä ei vielä tunneta riittävän hyvin, mutta niiden jäljet voivat olla pahoja. ”Nettiväkivalta ilmenee esimerkiksi sanallisena häirintänä. Se voi olla kuvien tai videoiden jakamista, jotka voivat pahimmillaan olla pornografisia, tai stalkkausta (vainoamista). Tämä nousee erityisesti esiin mm. nuorilla naisilla ja tytöillä, erotilanteissa. Onneksi on järjestöjä ja julkisen puolen palveluja, jotka kykenevät auttamaan uhreja. Tähän työhön tarvitaan kuitenkin lisää resursseja. Suomi onkin sitoutunut Euroopan neuvoston Istanbulin sopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja poistamiseksi.”

Terhi Heinilä haluaa muistuttaa, että pienetkin asiat edesauttavat muutosta. ”Monet miehistä ymmärtävät nämä asiat, mutta juuri tänään jokainen mies voisi miettiä miten omalla toiminnallaan parantaisi kotona tai työyhteisössä tyttöjen ja naisten eloa. Tavalliset asiat riittävät usein hyvin; aktiivinen apu kotitöihin, tyttöjen kannustaminen matematiikan ja luonnontieteiden opintoihin sekä sivistynyt puhekieli ovat sellaisia.”

Lienevätkö ne naisille jopa mieluisampia kuin pullo kuohuvaa ja se iso ruusukimppu?

Lue lisää