Sari Aalto-Matturi: "Mielenterveys on voimavara"

Uutiset

"Edistävä mielenterveystyö tarkoittaa mielenterveydestä näkemistä voimavarana ja toimintakyvyn kulmakivenä. Mielenterveyden ongelmilta ei välty elämän aikana kukaan, vaan ne koskettavat tavalla tai toisella jokaista", muistuttaa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi

Kuinka moni Suomessa asuva kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia tai häiriöitä?

Voidaan sanoa, että jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia tai häiriöitä. Jos ei omassa elämässään, niin ainakin läheisen elämässä. Vuoden aikana joka neljäs meistä kokee jotakin sellaista, joka diagnosoidaan tai voitaisiin diagnosoida mielenterveyden häiriöksi. Kyse on siis hyvin tavallisista ja arkisista asioista.

Mielenterveysongelmista vaietaan edelleen usein ja niihin liittyy leimaamista. Mikä voisi helpottaa niiden puheeksi ottamista?

Mielenterveyteen liittyvät asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan, mutta mielenterveyteen liittyy edelleen turhia pelkoja ja häpeääkin. On tärkeintä, että mielenterveydestä ylipäätään puhutaan, ja että jokaisella meistä olisi riittävästi osaamista huolehtia omasta ja toisten mielenterveydestä. Esimerkiksi Mielenterveysseuran eri puolilla Suomea järjestämät Mielenterveyden ensiapu -koulutukset tukevat tätä osaamista.

Millaisia kustannuksia mielenterveyshäiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain?

On laskettu, että mielenterveyden häiriöiden hinta suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain on noin 11 miljardia euroa. Tähän on laskettu mukaan myös alentuneen tuottavuuden ja työllisyyden kustannukset.

Kuinka paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä on mielenterveyssyistä?

Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat isoimpia kustannuksia yhteiskunnalle. Kelan korvaamista sairaspäivärahoista jopa neljännes ja työkyvyttömyyseläkkeestä puolet liittyvät mielenterveyden häiriöihin.

Miten työssä jaksamista voidaan tukea, esimerkiksi työyhteisön keinoin?

Kyse on melko arkisista asioista. Työkuorman jakautuminen tasaisesti, oikeudenmukainen johtaminen, viestinnän ja vuorovaikutuksen toimiminen työyhteisössä tukevat työssä jaksamista. Tärkeitä ovat myös hyvä yhteistyö työterveydenhuollon kanssa ja ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen. Esimiesten kouluttaminen on hyvä sijoitus jokaiselle työpaikalle.

Uusi hallituskausi on kohta käynnistymässä. Miten tulevalla hallituskaudella huomioitaisiin parhaiten mielenterveys?

Siihen nähden, miten keskiössä suomalaisten terveysongelmissa mielenterveyden ongelmat ovat, jostain syystä terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään hyvin vahvasti fyysiseen terveyteen. Esimerkiksi sote -valmistelussa mielenterveyden asiat ovat olleet kovin vähän esillä. Näkisin mielelläni, että mielenterveys nousisi tulevalla hallituskaudella yhdeksi keskeiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkiteemaksi. Ongelmien ehkäiseminen on aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin korjaaminen, joten satsauksia tarvitaan niin mielenterveyspalveluihin kuin myös mielenterveyttä edistävään työhön.

Mihin asioihin mielenterveysjärjestöt haluavat kiireisimmin muutosta?

Harvassa terveysongelmassa lähtökohtana on se, että vaivan annetaan pahentua tai odotetaan pahentumista, niin että sitä voidaan ryhtyä kuntouttamaan. Mielenterveydessä ja erityisesti masennuksessa näin kuitenkin toimitaan. Hoidollista psykoterapiaa ei juurikaan ole julkisena palveluna saatavilla. Kuntoutuspsykoterapian ulkopuolelle jää isoja väestöryhmiä, esimerkiksi eläkeläiset, joiden toimintakyvyn ylläpitäminen on tulevien vuosien merkittäviä terveyspolitiikan haasteita. Olisi erittäin tärkeää laajentaa psykoterapian saatavuutta kaikkiin väestöryhmiin. Olemme myös esittäneet psykoterapiatakuuta, jossa hoitoon pääsyn odotus olisi korkeintaan yksi kuukausi nykyisen puolen vuoden tai jopa vuoden sijaan.  

Mitä Suomen Mielenterveysseura on tehnyt kansalaisten mielenterveyden vahvistamiseksi?

Suomen Mielenterveysseura järjestönä tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Tarjoamme matalan kynnyksen kriisiapua kaikille puhelimitse, vastaanotolla ja verkossa. Teemme myös mielenterveyttä edistävää työtä niin lasten ja nuorten, työikäisten kuin ikääntyneidenkin parissa. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 15 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja mielenterveydestä kiinnostunutta tavallista kansalaista mielenterveyden edistämiseen ja olemaan tukena mielenterveyden häiriöissä Mielenterveyden ensiapu -koulutusten avulla.

 

Lue lisää

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset

Mielenterveys Suomessa

Kymmenen toimenpidettä mielenterveyden edistämiseksi

Takaisin

Yhteystiedot

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja

+358 400 508 234Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki