”Hyvän tekeminen vahvistaa omaa osaamista” – Siiri L´Ecuyer on Hyvän Mielen Viestijä

Toimittaja Siiri L’Ecuyer tekee mielenterveyden vapaaehtoistyötä. Hän on havainnut vääriä käsityksiä mielenterveydestä ja tahtoo tähän muutosta tulisieluisesti.

Hänen luonnettaan kuvaa suopotkupallo. Pelissä rämmitään mudassa ja taistellaan jalat upoksissa palloa maaliin.

Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta, joka myös on Siiri L’Ecuyerin kesälaji muiden jalkapallolajien ohella. Ruskeanvihreät silmät hehkuvat tahtoa. Pelikuvissa muta juovittaa vaaleahiuksista naista otsaa ja hiuksia myöten.

Siiri L’Ecuyer, 32, opiskelee journalismin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Haaga-Heliassa.

Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana MTV Mediassa ja viestinnän suunnittelijana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Hänellä on alempi ammattikorkeakoulututkinto monimediaviestinnästä.

Osaamistaan hän tahtoo tuoda mielenterveyden edistämiseen. Siihen sysäsi äkillinen menetys ja suru perheessä.

Hänen halunsa auttaa ymmärtämään mielenterveyttä ja sen tärkeyttä on suuri.

Suru-uutinen perheessä

Siiri L’Ecuyer sai viime vuonna ulkomailla ollessaan suru-uutisen, joka muutti elämän.

”Pikkuveljeni teki itsemurhan. En olisi koskaan voinut aavistaa, että niin voi tapahtua. Veljeä rakastettiin. Hän vaikutti nuorelta mieheltä, jolla oli elämänhalua.”

Jälkeen päin Siiri huomasi nähneensä tiettyjä merkkejä ongelmista, mutta ei silloin ymmärtänyt niitä.

”Tahdon rohkaista puhumaan mieltä painavista asioista. Yritämme liian pitkään pärjätä omillamme ja olla ’vahvoja’. Kenenkään ei pitäisi jättäytyä ajatuksineen yksin.”

Veljen itsemurhan jälkeen Siiriltä kysyttiin, onko hänellä itsellään itsetuhoisia ajatuksia.

”Vastasin, että sellaisia ei ole. Korostan, että kysymys ei vahingoittanut minua, vaan laittoi miettimään. Meillä Suomessa annetaan ihmisten olla liiaksi rauhassa ja asioista vaietaan. Ei ole niitä ’muita’, joilla on joskus vaikeaa, vaan on ’meitä’. Puhutaan rohkeammin”, Siiri L’Ecuyer pyytää.

Oppimismatka mielenterveyteen

Surffatessaan Mielenterveysseuran verkkosivuilla Siiri oivalsi, että mielenterveydestä, sen ylläpidosta ja häiriöistä on olemassa paljon tietoa, ja asioihin kannattaa perehtyä sekä yleissivistävänä tietona että elämäntaitoja kehittävänä asiana.

”Koin, että minulla olisi annettavaa tähän keskusteluun henkilökohtaisten ja ammatillisten kokemusteni takia.”

Hän halusi tehdä yhteistyötä mielenterveysstigman vähentämiseksi ja otti yhteyttä Mielenterveysseuran viestintään.

”Ehdotin, että voisin tehdä toimittajille tietopaketin, joka auttaisi mielenterveysaiheisten juttujen uutisoinnissa ja vähentäisi stigmaa. Rajasimme yhdessä aihetta ja sovimme asiantuntijatuesta.”

Siitä alkoi Siiri L´Ecuyerin sukellusretki mielenterveyden käsitteisiin ja tutkimuksiin. Mitä enemmän hän tutustui aiheisiin, sitä enemmän hän tunnisti, kuinka tärkeää niistä on tietää enemmän.

Siiri L’Ecuyer nojautuu pöydän kulmaan ja levittää kätensä.

”Kuinka moni tietää, että mielenterveydestä on turvallista puhua ja kysyä? Mielenterveyden häiriöt näkyvät harvoin päällepäin, joten puhuminen voi olla haastavaa, mutta se ei vahingoita ketään.”

Moniko esimerkiksi uskaltaa kysyäläheiseltä tai tuttavalta, onko tällä itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia?

”On tärkeä rohkaista puhumaan, kuunnella ja hakea apua jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveyden ongelmia ei tarvitse hävetä.”

Moni fakta mielenterveydestä pysäytti.

”Joka toinen suomalainen kokee mielenterveyshäiriön jossain elämänsä vaiheessa. Jos ihmiset oivaltaisivat tämän paremmin, he myös ymmärtäisivät olla leimaamatta itseään tai muita, jolloin varhaista apua olisi henkisesti helpompi hakea.”

Siiri L’Ecuyer rohkaisee ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.

”Pystyn nyt jo haastamaan keskustelua mielenterveydestä. Meillä on ollut ystävien ja muiden viestinnän ammattilaisten kanssa monia hyviä keskusteluja.”

Siiri L’Ecuyer teki kevään aikana medialle tietopaketin, johon kuuluu kaksi videota, tekstiosuus ja tiedote. Hän liittää aineiston osaksi opintojaan.

Auttamisesta onnellisuutta

Tutkimusten mukaan toisten auttaminen ja vapaaehtoistyö on hyväksi myös omalle mielenterveydelle. Mitä tähänastinen tekeminen on antanut?

”Tuntuu valtavan hyvältä, että tekemälläni työllä on merkitystä. Haluan auttaa muita ymmärtämään mielenterveyttä ja puhumaan asioista.”

Siiri L´Ecuyer kertoo käyneensä aikamoisen oppimismatkan mielenterveyden kysymyksiin. Käsitteet tuli avata ensin itselle ja sitten kiteyttää toisten luettavaksi.

”Mielenterveysseuran asiantuntijat valmensivat minua. Kuten tutkivassa journalismissa, joka kivi piti kääntää useaan kertaan.”

Jatko-opintojen aloittaminen ja vapaaehtoistyö ovat helpottaneet häntä myös oman surun läpikäynnissä.

”Olen onnellinen ja kiitollinen, että olen voinut ideoida ja tehdä yhteistyötä Mielenterveysseuran kanssa. Olen aikaisemmin tehnyt vapaaehtoistyötä urheilun parissa ja ollut toteuttamassa omakustanteena hyväntekeväisyyskirjan, jonka tuotto jaettiin kahdelle kohteelle.”

”Hyvän tekeminen on palkitsevaa ja vahvistaa omaa osaamista.”

Mielenterveystaidot kenttäkäyttöön

Siiri L’Ecuyerin kasvaneet mielenterveystaidot tulivat kesällä tarpeeseen, kun jalkapallossa osunut isku sääreen aiheutti murtuman.

Suven suunnitelmat menivät uusiksi: kesäksi kipsi jalkaan ja kyynärsauvat kulkuvälineeksi.

Siiri L'Ecuyer.”Ajattelin, että täytyy vain sopeutua ja että tämä menee ohi. Ystävät auttoivat kulkemisissa.”

Siiri L´Ecuyer toivoo, että henkisistä kivuista voitaisiin puhua yhtä arkisesti kuin fyysisistä.

”Kipsistä on helpompi kertoa ventovieraillekin: mitä tapahtui ja mikä on arvio toipumiselle. Ihmiset myös kysyvät herkemmin näkyvästä vammasta.

Henkisessä kivussa tai surussa ei ole näkyvää kipsiä ja ohjetta: kun toimit näin, paranet.”

”On helpompi kertoa olevansa toimintakyvytön jalan vuoksi kuin siksi, että on tosi surullinen.”

Siiri L´Ecuyer on kuitenkin oppinut, miten merkittävää on huolehtia omasta itsestä ja terveydestä sekä tunnistaa omia kipuja ja antaa aikaa toipumiselle.

”Olen joutunut opettelemaan sen hyväksymistä, että tilanteeni ei ole ideaali. Mutta voin elää sen kanssa ja luottaa, että pitämällä itsestäni huolta sekä henkinen että fyysinen kipu helpottuvat.”

Fyysistä ja henkistä toipumista on helppo verrata toisiinsa.

”Kumpikaan viimeaikaisista tapahtumista ei ole omaa syytäni, mutta se, miten suhtaudun asiaan ja omaan toipumiseen, on itsestä kiinni. Jos kieltäisin kipsin ja lähtisin rasittamaan jalkaa, sen toipuminen pitkittyisi ja tekisin vain hallaa jalalleni.

Sama pätee henkiseen kipuun: jos kieltäisin sen olemassaolon, toipuminen pitkittyisi ja ongelmat kasvaisivat.”

Voimme vaikuttaa siihen, miten parannamme fyysisiä ja henkisiä murtumia, kuinka elämme asian kanssa ja miten nousemme taas jaloillemme.

Tänä kesänä Siiri L’Ecuyer ei osallistunut suopotkupallon turnaukseen pelaajana vaan valmentajan roolissa. Useimmiten elämässä löytyykin aina toinen reitti.

Teksti Eila Ruuskanen-Himma
Kuvat Pia Inberg

Lue lisää