Yhdessä valmistettu ateria on viikon kohokohta

 

Uunista kohoaa herkullinen tuoksu. Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran ruokapiirissä valmistetaan yhdessä ateria ja syödään saman pöydän ääressä. Aurinko paistaa Herttoniemen nuorisotilan ikkunasta sisään.

Pieni musta koira retuuttaa riehakkaasti pehmolelua, ja ison ruokapöydän ääressä käy puheensorina. Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran, MieTo ry:n, perjantairuokapiirissä valmistetaan tällä kertaa kassleria ja uunijuureksia. Yksi jäsen on aina vuorollaan kokkausvastuussa. Tänään valmistelut tehdään miesvoimin. Kastikkeesta on tulossa maukas.

MieTo ry:n tavoitteena on tukea osallisuutta ja mielenterveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ruokapiiri on sen toimintamuodoista suosituin. Se on pyörinyt yhdistyksen koko 15-vuotisen olemassa­olon ajan.

"Ilmapiiri on rento ja jokainen saa olla oma itsensä. Parasta on toisten seurasta saatu voima."

”Yhdessä tekeminen ja saman pöydän ääressä syöminen on nautinto. Yksinäiselle se on usein viikon kohokohta", toteaaa yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Marttinen.

Yhdistyksessä vapaaehtoisena toimiva Ritva lisää, että ruokapiiri on toiminut myös hyvänä oppina.

”Moni eronnut ja karannut mies on opetellut täällä laittamaan ruokaa.”

80 senttiä per annos

Kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Paikalla on tänään lähinnä miehiä, vaikka jäsenistö on jakautunut melko tasaisesti sukupuolten välillä.

Ydinryhmään kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä, syöjiä on nyt paikalla kymmenkunta. Usein heitä saattaa olla tuplasti enemmän, jos yhteistyötahoilta, kuten Niemikotisäätiön Villa Borgiksesta, saadaan vieraita.

Iältään aktiivijäsenet ovat noin 40–70-vuotiaita.

”Sitä nuoremmat usein työllistyvät, eivätkä siksi ole mukana päiväsaikaan järjestetyssä toiminnassa”, ruokapiirin vetäjä Ulla Korhonen, mustan koiran emäntä, kertoo.

Ruokapiirin kokkausvuorossa oleva saa päättää, mitä tarjotaan. Vuoro osuu kohdalle noin seitsemän viikon välein. Edellisen viikon chorizo-minestronekeitto tuli maksamaan 80 senttiä annos, joten pennin venyttäminen onnistuu.

Tarjolla on joka viikko myös tuoretta leipää, joka saadaan lahjoituksena Kanniston leipomolta. Se pannaan talteen pakkaseen.

Yli kymmenen vuotta mukana ollut toinen Ulla sanoo, että ruokapiirissä tuntuu mukavalta muilta saatu positiivinen palaute.

”Moni asuu yksin ja tarvitsee uuden kaveripiirin esimerkiksi raitistumisen jälkeen. Täällä on helppo tavata ihmisiä ja tulee herkemmin lähdettyä mukaan retkille, vaikkapa museoon.”

Kasslerkastike valmistuu vähän etuajassa. Muutama syöjä tulee senkin jälkeen ja istuu suoraan pöytään. Hetken aikaa on hiljaista, vain ruokailuvälineet kilisevät lautasta vasten. Sitten jatketaankin juttua.

Joku kertoo lapsuudestaan, toinen tutkii kännykän toimintoja. Kolmas puhuu muuttosuunnitelmasta ja lapsista. Hiljaakin saa olla, keskustelupakkoa ei ole.

Kun kahvi on valmista, kannetaan pöytään lautasellinen leipomosta saatuja valtavia lehtitaikinaleivonnaisia. Nekin maistuvat lähes kaikille.

”Minä en taida ottaa. Aion päästä kesäkuntoon”, Eero sanoo. Hän on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa alusta asti."

                                                                            Saaressa pääsee uimaan

Ruokapöydän ääressä ideoidaan tulevaa toimintaa, sovitaan kokouksia ja käydään läpi kalenteria.

Samalla kuunnellaan kuulumiset, kysellään voinnit ja haaveillaan kesästä. Se on MieTo ry:n jäsenille paras vuodenaika, koska toiminta siirtyy aina vapun aikaan Vartiosaaren kärjessä olevaan pieneen mökkiin, Kiekkoon.

Mökki on vuokrattu Helsingin kaupungilta ympärivuotisesti, mutta sääolosuhteiden takia sitä voidaan käyttää vain viisi kuukautta. Saarireissun viimeinen taival taitetaan moottori­veneellä.

Vartiosaaressa on lisäksi pieni aitta ja puulämmitteinen sauna. Uiminen ja grillaaminen kuuluvat aina ohjelmaan.

Kaikkien mielestä merenrannassa on suorastaan ihanaa.

Se on monelle ainoa mahdollisuus päästä mökille kesällä. Töitä riittää, puutarhasta ja puiden hakkaamisesta alkaen. Omenapuut ja marjapensaat pitää leikata säännöllisest. Sauna remontoitiin viime vuonna omin voimin.

Myös yrttien ja kukkien kasvattaminen on jotain sellaista, mikä ei kuulu kaupunkielämään.

Saaressa tehdään luontoretkiä ja pelataan mölkkyä ja petanquea. Ulla Korhosella on suunnitteilla erityinen Mieto-jooga, johon sisältyy kävelyä ja joogaharjoituksia, kuten aurinko­tervehdys.

Muita yhdistyksen liikuntamuotoja ovat esimerkiksi keilailu, shindo ja pilates. Uusia muotoja kehitetään koko ajan sen mukaan, mistä ihmiset innostuvat.

Saaressa pidetään myös suuren suosion saavuttanutta taideleiriä. Kolmena päivänä viikossa kolmen viikon ajan siellä harrastetaan tarinateat­teria, maisemamaalausta, valokuvausta ja keramiikkaa.

Yöpyminen saaressa ei kuulu taideleiriin, mutta yhdistyksen jäsenille sekin on mahdollista. Koko kesä varataan täyteen jo keväällä.

Talveksi olisi tila tarpeen

Puheenjohtaja kiittää muuttourakassa auttaneita. Muuttokeikat ovat oikein mukavia. "Silloin painetaan yhdessä ja puristetaan mehut pois", Jussi kertoo.

Seuraavaksi muistellaan hiljattain tehtyä Tallinnan-matkaa, ja heti joku ehdottaa uutta. Myös elokuvien edullisissa päivänäytöksissä käydään yhdessä. Viimeksi nähty Järven tarina -elokuva upposi hyvin.

"Vain mielikuvitus on rajana, kun yhteistä tekemistä ideoidaan. On leirejä, messuja ja talkoita."

”Raha on tietenkin toinen asia, mutta pari vuotta sitten nähtiin, että talkoohenki on meillä voimissaan. Kun rahoitus oli kaksi vuotta huonolla tolalla kaupungin avustuksen jäätyä pois, satsasimme saareen. Se oli kaikkien mielestä tärkeintä”, kertoo Ulla Korhonen.

”Saimme paljon lahjoituksia, aina joku toi jotain syötävää eikä kaikkia bensakuluja laskutettu.”

Ainoa asia, mikä harmittaa, on oman toimitilan puuttuminen talvisin.

Vuosi täynnä toimintapäiviä

MieTo ry tekee tiivistä yhteistyötä Niemikotisäätiön Villa Borgiksen kanssa. Myös Herttoniemen asukastalo Ankkuri on mukana. Ankkurin kanssa järjestetään toisinaan yhteistä toimintaa lapsiperheille. Herttoniemessä asuu runsaasti maahanmuuttajia, joille kesäretki venematkan päähän on eksoottinen kokemus.

Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa A-klinikkasäätiö ja seurakunnat. Noin 60 prosenttia MieTon jäsenistä on henkilöjäseniä.

Toiminta on ollut koko ajan monipuolista ja jäsenten mukaan suunniteltua.

Viime vuonna seuralla oli 330 toimintapäivää ja 3 141 osallistumista. Se on hurja määrä, enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ja sitten jatkuvat iltapäiväkahvit. Puheensorina ei taukoa hetkeksikään.

MieTo ry:n pöydän ympärillä on selvästi helppo olla, ilmapiiri on rento. Parasta on toisten seurasta saatu voima. Kassler ja uunijuurekset ovat tänään pääosassa. Loput isosta annoksesta pakataan muovi­rasioissa mukaan koteihin.

Artikkelissa haastateltu Jussi Marttinen on kuollut 10.5.2016. Marttinen toimi MieTo ry:n puheenjohtajana ja oli Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran toiminnan kantavia voimia kymmenen vuoden ajan. Hän jätti jälkeensä hienon ja aktiivisen perinnön, jonka jäljissä MieTolaisten on hyvä jatkaa.

”Sain itse apua ja voimia”

Ulla Korhonen poimittiin mukaan MieTo ry:n toimintaan kymmenen vuotta sitten suoraan Roihuvuoren kirjaston edustalta. Siellä hän työnsi kaksostenrattaita väsymyksestä zombiena. Pienten lasten yksinhuoltajaa ei ollut vaikea houkutella mukaan ilmaisille kakkukahveille, jotka sattuivat olemaan MieTo ry:n tupaantuliaiskahvit.

”En suinkaan tullut alussa mukaan tehdäkseni vapaaehtoistyötä, vaan ottaakseni kaiken hyödyn irti itselleni”, Ulla kertoo nyt hymyillen.

”Sain yhdistyksen toiminnasta kaipaamiani sosiaalisia kontakteja. Vähitellen voimani alkoivat lisääntyä.”

Parin ensimmäisen vuoden aikana uudet aikuiskontaktit auttoivat Ullaa voimaantumaan vaativassa elämäntilanteessa. Ja niin lapset kasvoivat ja arkielämä helpottui.

”Aloin nähdä, että olen velkaa yhdistykselle. Lähdin mukaan toimintaan vapaaehtoisena, ja vedin muun muassa ensimmäisen naistenryhmän”, hän kertoo.

Siitä lähtien Ulla on ollut aktiivisesti mukana. Jonkin aikaa hän oli palkattuna toiminnanohjaajana ja hallitustyöskentelystäkin on kokemusta. Puheenjohtajana hän toimi pari vuotta ennen nykyistä puheenjohtajaa.

”Mielenterveys- ja päihdetyö ovat sydäntäni lähellä omien kokemusten takia. Alan koulutusta minulla ei ole, mutta vapaaehtoistyössä tärkein taito on mielestäni toisen ihmisen kuunteleminen.”

Talvisin lasten harrastukset vievät leijonanosan Ullan ajasta, mutta kesällä hän toimii MieTo ry:ssä jopa 15 tuntia viikossa.

”Yksinhuoltajan arjen ohella tämä on todella mielekästä toimintaa, niin täysin erilaista kuin kotiasiat.”

Usein kyse on käytännön asioista. Ulla kuljettaa autonsa kyydissä milloin mitäkin, esimerkiksi leipää Kanniston leipomosta. Aiemmin hänellä oli pakettiauto, ja sitä vasta tarvittiinkin.

Tukea mielenterveyteen itäisessä Helsingissä

Mielenterveyden ongelmissa on otettava ensisijaisesti yhteyttä omaan terveysasemaan ja virka-ajan ulkopuolella Malmin sairaalan päivystykseen.

Idän psykiatrian poliklinikka tar­joaa psykiatrista neuvontaa, hoitoa ja kuntoutusta itäisen ja kaakkoisen alueen asukkaille. Poliklinikalle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Siellä toimii myös akuuttityöryhmä, joka antaa kiireellistä psykiatrista hoitoa. Yhteyttä voi ottaa myös omainen.

Mielenterveystalo.fi on nettipalvelu, joka tarjoaa tietoa tyypillisimmistä mielenterveyden häiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä siitä, mistä apua voi hakea. Palvelua voi käyttää nimettömänä.

Mielenterveyskuntoutujien arkea tukevat muun muassa MieTo ry sekä Niemikotisäätiö.

Tule vapaaehtoiseksi hyvän mielen porukkaan

Tule mukaan mielekkääseen toimintaan. Hyvän Mielen Rakentajana toimit paikallisen mielenterveysseuran käytännön tehtävissä, tärkeässä roolissa. 

Lue lisää

Muualla verkossa