Taide ja huumori yhdistävät tukihenkilön ja tuettavan maailmat

Vantaalainen Hilkka Vasenius, 58, on Karoliina Enqvistin, 24, henkilökohtainen tukihenkilö. Sukulaissielujen välille syntyi ensimmäisellä kohtaamisella välitön yhteisymmärrys.

Karoliina Enqvist saa tukea Hilkka Vaseniukselta keskustelua kasvotusten
Karoliina Enqvist (vas.) saa tukea Hilkka Vaseniukselta.

Tukihenkilö Hilkka työskentelee ammatikseenkin nuorten parissa. Viiden aikuisen lapsen äitinäkin hän on tottunut kohtaamaan eri-ikäisiä ja luonteiltaan erilaisia nuoria.

”Olen nähnyt, että elämässä voi tapahtua kaikenlaista, josta voi kuitenkin selvitä. Samalla sietokyky on kasvanut ja luonteeseen tullut tasaisuutta.”

Karoliina on 24-vuotias lähihoitaja, mielenterveyskuntoutuja ja tuleva meikkitaiteilijaopiskelija.
Hän koki vaikean kriisin joutuessaan luopumaan lempityöstään vanhusten parissa: käsien iho ei kestänyt jatkuvaa desifiointia ja kumihanskojen käyttöä. Hän sairastui masennukseen, ja jonkin aikaa sen jälkeen diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Karoliina on 5- ja 1,5-vuotiaiden tyttöjen äiti. Tytöt asuvat vakituisesti isällään, mutta ovat äidin luona joka toinen viikonloppu.

Sukulaissielujen välillä syntyi välitön yhteisymmärrys

Pyyntö tukihenkilösuhteesta tuli Vantaan kaupungin aikuissosiaalityöstä Vantaan alueen mielenterveysseuralle, ja Hilkka nappasi siitä kiinni. Hän on nyt toista kertaa henkilökohtaisena tukihenkilönä.

Karoliina ja lapset tulivat lastensuojelun asiakkaiksi Karoliinan sairastumisen jälkeen. Lastensuojelusta kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut mielenterveysseuran tukihenkilöstä. Karoliina vastasi myöntävästi.

Kun parisen viikkoa myöhemmin Hilkka ja Karoliina tapasivat ensimmäistä kertaa, ikäerosta huolimatta heidän välilleen muodostui välitön yhteisymmärrys. Hilkka puhuu sukulaissieluista. Nyt kaksikko on tavannut muutaman kuukauden ajan joka toinen viikko.

Huumorilla, tummanpuhuvallakin sellaisella, on tärkeä sijansa tukisuhteessa. Molemmilta luonnistuu joskus rankkakin läpänheitto.

”Vaikka olemme kaksi niin erilaista ihmistä, tuntuu kuin olisimme tunteneet aina”, toteaa Karoliina.

Hilkka on auttanut kartoittamaan Karoliinan tarpeita, tarvetta keskusteluavulle ja tukea arjen asioihin. Kaksikko on sopinut esimerkiksi avaavansa Karoliinan laskut ja maksavansa ne yhdessä.

Karoliina ihmisläheisyys sai hänet aiemmin hakeutumaan työelämän tutustumisjaksolle muistisairaiden pariin ja saattohoidon vapaaehtoistyöhön. Nyt Hilkan kanssa hän on saanut purkaa rakkaan vanhustyön menettämistä, joka on ottanut yhtä koville kuin läheisen menetys. Muistakin asioista hän on voinut uskoutua.

”Tukihenkilö on ihminen, jota voi lähestyä, ja ottaa kädestä kiinni, jos on paha paikka. Hän on tuki ja turva, joka ei jätä yksin”, kertoo Karoliina.

”Tapaamishetket ovat sataprosenttisesti varattu minulle ja tukihlölle. Meillä on puhumisrauha. Tukisuhteen kulmakivi on luottamus. Sen varassa voi puhua kaikesta.”

”Tukihenkilö ei kuitenkaan ole terapeutti, lääkäri tai hoitaja, vaan auttava ihminen. Tukisuhde muotoutuu ja kasvaa tapaamisten myötä. Kun tutustumme pikkuhiljaa, näemme asioita, joita voimme ottaa esille, ja mihin tarvitsen tukea”, Karoliina pohtii.

Taiteen avulla voi purkaa pahaa oloa

Kaksikon yhteisiä mielenkiinnon kohteita ovat taide, kirjoittaminen ja muu luova toiminta. He viihtyvät niin taidemuseovisiitillä, elokuvissa kuin ravintolassa syömisen parissa.

Alun perin kajaanilaisella Karoliinalla taide on verissä. Ukki oli maalari, ja esikoistytär aloittaa pian kuvataidekoulussa. Nuorempana hän tanssi 10 vuotta balettia.

Molemmat käyttävät taidetta myös ihmisenä kasvamisen työkaluna.

”Tunteet tulevat maalauksessa, ja siinä niitä voi käsitellä. Tarvitsisin kuitenkin maalaamiseen kokonaisen huoneen, koska välillä maalauksen parista olisi päästävä pois”, sanoo Karoliina.

Tukihenkilö Hilkka on kirjoittanut runoja ja kirjan alkuja, sekä purkanut kirjoittamalla pahaa oloa. Kirjallisuutta ja musiikkia hän on halunnut pitää esillä työssään, rikastuttamassa nuortenkin elämää.

Karoliinakin kirjoittaa vihkoon ajatuksiaan ja käsittelee samalla asioitaan. Hilkka on kannustanut Karoliinaa kirjoittamaan enemmänkin, sen verran verbaalista lahjakkuutta hän on nuoressa naisessa havainnut.

Tukihenkilönä kasvaa samalla itse

Hilkka kokee saavansa tukisuhteessa hyvin kuvaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elävän ihmisen haasteista ja arjesta.

”Opin samalla nykypäivän mielenterveystyöstä. Olen nähnyt, apu ei välttämättä ole riittävää. Mielenterveyshäiriöstä kärsivä ihminen jätetään selviytymään yksin tosi isoista haasteista. ”

Kaksikko pitää välitarkastuksia kolmen kuukauden välein. Yhdessä he katsovat, onko tarvetta tavata useammin vaiko harvemmin, sekä miten he jatkossa tapaavat.

”Tukihenkilönä on oltava sinut itsensä kanssa ja tunnettava omat rajat. Oman elämän on oltava balanssissa ja tasapainossa, että pystyy tukemaan. Tukisuhde vaatii voimavaroja ja kykyä palautua.

”Toisaalta on oltava avoimena tuettavalle, toisaalta tarvitaan määriteltyä roolia. Tapaamiseen mennessä laittaa päähän henkisen hatun, jonka ottaa pois kotiin tullessa.”

”Vaikka tukihenkilönä auttaa toista, samalla pystyy itse kasvamaan ihmisenä.”

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: MARTIINA WOODSON

Kiinnostaako tukihenkilötyö?

Tärkeään vapaaehtoistyöhön Hyvän Mielen Tukijaksi pääset mukaan osallistumalla paikallisen mielenterveysseuran koulutukseen.


Tukihenkilö tarvitsee sydämen viisautta ja kykyä empaattiseen kohtaamiseen

Monipuolista vapaaehtoistyötä Mielenterveysseuran tukihenkilönä on tarjolla niin verkossa, kriisipuhelimessa kuin henkilökohtaisessa tukisuhteessa.

Tukihenkilötyöstä kiinnostunut voi ottaa yhteyttä lähimpään paikalliseen mielenterveysseuraan ja kysellä sopivaa tehtävää, kertoo tukihenkilötoiminnan suunnittelija Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta.

Jos haluaa tukihenkilöksi, 35 tuntia kestävä Tukihenkilön peruskoulutus tarjoaa siihen hyvät eväät.

”Tukihenkilönä voi aloittaa koulutuksen jälkeen. Se perehdyttää tukihenkilönä toimimiseen sekä Mielenterveysseuran toimintaan, arvoihin ja periaatteisiin”, summaa Kaukkila.

”Emme halua ohjata tukihenkilöä tiettyyn malliin, vaan olennaisinta on löytää itsestään omannäköinen auttaja. Puhumme maallikkoauttajuudesta, jossa tärkeintä on sydämen viisaus ja kyky empaattiseen kohtaamiseen.”

Välillä auttajaksi voi hakeutua henkilö, jolla on itsellään elämässään vaikea, voimia vievä ajanjakso. Auttajana toimiminen ei ole silloin suositeltavaa.

”Tämän takia kartoitamme ennen tukihenkilöksi ryhtymistä auttajan elämäntilanteen. Jos aiemmin koettuihin kriiseihin on saanut riittävästi etäisyyttä, ne voivat tuoda omaan auttamistyöhön syvyyttä.”

Tärkeää on kohtaaminen ja kuunteleminen, ei tietäminen

Veli Kaukkilan mukaan auttamistyössä keskeistä on kohtaaminen.

”Hyvän kohtaajan tunnusmerkkejä ovat taito kuunnella ja kyky antaa tilaa. Hän on ystävällinen ja kunnioittaa autettavaa. Itsetuntemus sekä tasapainoinen suhde omaan itseen on myös olennaista.”

”Tukihenkilö ymmärtää oman roolinsa kuuntelijana, ei tietäjänä”, muistuttaa Kaukkila. ”Oman tietämyksen riittävyydestä ei tarvitse tuntea paineita, sillä hyvä tukihenkilö ei neuvo tai ohjeista vaan antaa autettavalle tilaa tulla kuulluksi. ”

Mielenterveysseura pitää huolta auttajien jaksamisesta, esimerkiksi työnohjauksella. Kriisipuhelinpäivystäjillä on tukena oma työntekijä. Työtunnit räätälöidään auttajan omien toiveiden ja tehtävän mukaan.

”Ajat voidaan sovittaa elämäntilanteeseen. Tätä voidaan myös muuttaa, mikäli auttajan tilanne muuttuu. Vapaaehtoistyössäkin on hyvä muistaa se, että sovituista aikatauluista pidetään kiinni, sillä työllä on niin suuri merkitys autettaville.”

”Tukihenkilönä voi oppia paljon itsestään, sillä matka toiseen ihmiseen on samalla matka itseen.”

”Auttaja saa kulkea rinnalla hankalassa elämäntilanteessa ja kantaa pienen hetken verran autettavan huolia yhdessä. On kunniatehtävä olla toisen ihmisen luotettu”, muistuttaa Kaukkila.

”Omista asioista keskusteleminen on usein kova paikka, joka vaatii suurta rohkeutta apuun hakeutuvalle. Apuun hakeutuva osoittaa suurta luottamusta auttajaa kohtaan.”

TEKSTI: VILMA LÖYTTY

 

Lue lisää

 

Yhteystiedot

Veli Kaukkila
Suunnittelija, tukihenkilötoiminta
Kansalaistoiminnot

+358 400 931 250Vihtorinkatu 1 LH 17, 23800 Laitila