Kirja työnohjauksesta vapaaehtoistuen kentälle

Vapaaehtoistyön työnohjauksesta on Suomessa kirjoitettu aiemmin luvattoman vähän. Kirja Vapaaehtoistyön työnohjauksen ytimessä tuo tähän arvokkaan täydennyksen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt järjestävät vapaaehtoistyötä apua tarvitsevien ihmisten tukemiseksi. Auttamistyötä tehdään niin henkilökohtaisissa tukisuhteissa, kriisipuhelimessa kuin verkon välityksellä. Vapaaehtoiset saavat vastuulliseen työhönsä koulutuksen ja heitä tuetaan työnohjauksella, joka tarjoaa välineitä ja työkaluja psykologisesti vaativaan työhön. Sen kautta voidaan myös purkaa pulmallisia asiakastilanteita.

Kentällä on tiedon tarve liittyen asiantuntevaan ja vastuulliseen työnohjaukseen. Tuore artikkelikirja vastaa tähän tarpeeseen. Siihen on koottu Suomen Mielenterveysseuran työnohjaajakoulutuksen opiskelijoiden lopputöitä ja kouluttajien artikkeleita.

Motivaatiota, sitoutumista ja hyvinvointia

Kirjassa lähdetään liikkeelle käsitteistä ja lainsäädännöstä, joita Jussi Mäkinen avaa artikkelissaan. Suomessa ei ole vapaaehtoistyötä säätelevää lakia. Työnohjaajan on tunnettava hajallaan olevia, myös vapaaehtoistyötä koskevia säädöksiä. Niitä on muun muassa tulovero- ja työturvallisuuslaissa, laissa lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittämisestä sekä EU:n uudessa tietosuoja-asetuksessa henkilörekistereihin liittyen.

Vapaaehtoistyön käsitekään ei avaudu kaikille samanlaisena. Pro bono, talkoot, työapupanoksen lahjoittaminen, naapuriapu: kaikki viittaavat vapaaehtoistyöhön. Näitä yhdistää se, että työtä tehdään omasta tahdosta, ilman palkkiota tai rahallista korvausta, yhteistä hyvää hyödyttävällä panoksella.

Vapaaehtoisten työnohjausta toteutetaan pääsääntöisesti ryhmissä. Tuomo Tenhunen ja Sirpa Heikkinen tarkastelevat työnohjausryhmää oppimisympäristönä. Parhaimmillaan se lisää tukihenkilöiden me-henkeä, motivaatiota, sitoutumista ja hyvinvointia. Ennen kaikkea ryhmässä on mahdollista tarkastella omaa tapaa toimia vapaaehtoisena sekä saada palautetta kollegoilta ja ohjaajalta.

Pirjo Ojala käsittelee psykologista pääoman; toivon, optimismin, sinnikkyyden ja itseluottamuksen vahvistamista. Tämä on paitsi yksi vapaaehtoistyön työnohjauksen, myös tukisuhteen keskeisiä tavoitteita. Keinoina käytetään avoimen dialogin ohella erilaisia harjoituksia ja teemapohdintoja.

Miten vahvistaa empatiakykyä?

Suvi-Tuuli Porkka nostaa esiin psykologisen sopimuksen. Tämä tarkoittaa työnohjaajan ja ohjattavien välistä, usein ääneen lausumatonta käsitystä siitä, mitä he uskovat voivansa toisilleen antaa ja mitä he toisiltaan odottavat. Työnohjausryhmässä sanallistettu ja kirjattu psykologinen sopimus on perusta työnohjaukseen sitoutumiselle ja motivaatiolle. Se palvelee niin tukihenkilöiden rekrytointia kuin vanhojen vapaaehtoisten mukana pysymistä.

Minna Turunen pohtii työnohjauksen haasteita, taustayhteisön merkitystä työnohjaajan tukena sekä työnohjaajan omia keinoja jaksamisessa. Tukityössä jaksamista tukee työnohjauksen korkea laatu, missä taas tarvitaan jaksavaa työnohjaajaa.

Minna Pelkonen muistuttaa työnohjaajan oman empatiakyvyn uudistumisen merkityksestä. Tukityössä on tärkeää vahvistaa siinä keskeistä työkalua, empatiakykyä. Usko mahdollisuuteen kehittää empatiaa reflektion avulla auttaa jaksamaan ja vahvistaa uskoa itseen.

Lisää tietoa, käytännön kokemusta ja harjoittelua

Vuokko Sorvari käsittelee ikääntymisen vahvuuksia tukityössä. Usein niin työnohjaaja kuin ohjattavat ovat jo elämää nähneitä henkilöitä. Vuosien karttuminen voi tarjota samalla tien minän kohtaamiseen, sosiaalisten naamioiden tunnistamiseen, vapautuneeseen lapsekkuuteen tai materian merkityksen vähenemiseen.

Ilari Kokko avaa työnohjaajan roolien päällekkäisyyttä. Monet yhdistysten työnohjaajat toimivat useassa eri roolissa, mikä tuo mukanaan sekä haasteita että etuja. Ymmärrys eri rooleista tuo työnohjaajalle malttia ja kyvyn varautua ristiriitaisiin odotuksiin sekä auttaa ohjattavia hahmottamaan ja ennakoimaan eri roolien sekaannuksia.

Monikulttuurisuuden haasteisiin vapaaehtoistyössä syventyy Virva Kaislaniemi. Työnohjaajalta edellytetään tietoisuutta omasta kulttuurisesta taustastaan sekä sen vaikutuksesta ohjaukseen. Työnohjausryhmä tarjoaa mahdollisuuden purkaa vapaaehtoisten kohtaamia kulttuurisia haasteita.

Liisa Nieminen avaa mentalisaation ja mentalisaatiokatkoksen käsitteitä. Mentalisaatio tarkoittaa luontaista kykyä ymmärtää oman ja toisen mielen toimintaa, katkos puolestaan hetkellistä menetystä kyvyssä tukea ryhmää. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa mentalisaatiota lisäämällä tietoa, käytännön kokemusta ja harjoittelua.

Tuomo Tenhunen tarkastelee moniulotteista, osin vaikeastikin hahmotettavaa ryhmädynaamista resonanssia. Työnohjaajan on kuitenkin tärkeä tunnistaa sekä positiivinen että erityisesti negatiivinen resonanssi ryhmässä ja tiedostaa sen mahdollisuudet työnohjauksen apuna.

Kirja Vapaaehtoistyön työnohjauksen ytimessä avaa edeltäjänsä, vuonna 2015 julkaistun Vapaaehtoistyön työnohjauksen erityispiirteitä -kirjan tavoin uusia näkökulmia työnohjaukseen. Se palvelee niin kokeneita työnohjaajia kuin alan opiskelijoita julkisella ja kolmannella sektorilla.

TEKSTI: TUOMO TENHUNEN

Tilaa kirja

Tilaa Vapaaehtoistyön työnohjauksen ytimessä -kirja.

Lue lisää