Tuottavuuden parantaminen vaatii mielenterveysohjelman

Uutiset

Neuvotteluissa yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinaosapuolet etsivät ratkaisuja tuottavuuden ja työpanosten lisäämiseksi. Vastaus tuottavuuden ongelmiin löytyy mielenterveyden edistämisestä. Joka vuosi menetetään 4 miljoonaa työpäivää pelkästään mielenterveysongelmien aiheuttamina sairauslomina. Kestävä, kilpailukykyinen tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kestävää mielenterveyttä.

Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu suurelta osin työikäisten alhaisesta työllisyysasteesta. Keskeinen syy työelämästä syrjäytymiseen ovat mielenterveyden häiriöt, joiden kokonaiskustannukset vuositasolla työpanosmenetyksineen ovat noin 5 miljardia. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ongelmien, usein masennuksen, takia. Masennusta näyttää Suomessa olevan enemmän kuin muualla. Masennustilat ovat lisääntyneet, vaikka nykytiedon valossa jopa puolet masennustiloista olisivat ehkäistävissä.

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ovat tiedossa, ja niihin voidaan vaikuttaa. Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Puolet kaikista mielenterveyden häiriöistä ilmenee 14 ikävuoteen mennessä. Mielenterveyden edistäminen vaatii siis riittävän varhaisia toimia. Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki, turvallinen lapsuus, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus, alkoholin saatavuuden rajaaminen, kiusaamisen ja kaltoinkohtelun kitkeminen, työelämäosallisuus ja köyhyyden ehkäisy ovat tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämiseksi.

Osana hallitusohjelman kärkihankkeita hallitus käynnistää kansallisen mielenterveyttä edistävän ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävän ohjelman. Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ovat suurelta osin terveydenhuollon ulottumattomissa. Kansallisiin mielenterveystalkoisiin tulee osallistaa mukaan kaikki ministeriöt, kunnat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset. Olisi virhe jättää mielenterveysohjelma pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi, kun vaikuttavat keinot sijaitsevat läpäisevästi yhteiskuntapolitiikan eri alueilla.

Valtiovallan aiemmat kunnianhimoisetkin tavoitteet huomioida mielenterveys osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ovat suurelta osin epäonnistuneet. Mielenterveys koetaan hankalana aiheena, jonka takia se herkästi jää fyysisen terveyden edistämisen jalkoihin. Terveyspolitiikan painopistettä on siirrettävä mielenterveyden suuntaan. Mielen hyvinvointi tulee olla osa kaikkea terveyden edistämistä. Nykytilanteessa mielenterveys tarvitsee myös erillisen tavoitteellisen ohjelman.

Päättäjillä pitää olla uskallusta puuttua myös poliittisesti hankaliin aiheisiin, kuten alkoholin kulutukseen, ja kohdistaa riittävästi resursseja edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön.

Hallitusohjelma sisältää nyt lupauksen psyykkisen hyvinvoinnin uudenlaisesta huomioimisesta. Jokainen mielenterveyteen sijoitettu euro maksaa tutkitusti itsensä moninkertaisesti takaisin.

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 9.8.2015

Takaisin

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki