Valtakunnallinen työ itsemurhien ehkäisemiseksi etenee

Uutiset

Valmisteilla on itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -suositus sekä  osana kansallista mielenterveysstrategiaa itsemurhien ehkäisyohjelma. Itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen valmistelu käynnistyi Suomen Mielenterveysseuran aloitteesta alkukesästä.

Uudelle Käypä hoito -suositukselle on tarvetta. Itsemurhayrityksen jälkeen ei ole olemassa selkeitä suosituksia hoitoketjuksi, vaikka asiasta onkin paljon tutkittua tietoa muun muassa päivystyspsykiatrian alalta.

Työryhmään osallistuvat Mielenterveysseurasta kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola seuran liittohallituksesta. Pirkola myös vetää työryhmää.

”Esimerkiksi päivystyspoliklinikan henkilökunta on koulutettu toimimaan nopeasti akuuteissa tilanteissa, joissa pitää hoitaa tehokkaasti äkillisiä sairauksia tai vammoja. Itsetuhoisen ihmisen kuunteleva kohtaaminen voi olla heille vieraampaa”, sanoo Kristian Wahlbeck.

”Osaa terveydenhuollon henkilökunnasta voi vaivata asenne, että itsemurhan yritys on itse aiheutettu ongelma, ja siksi itsemurhaa yrittänyt on turha potilas. Itsemurhaa yrittäneen fyysiset vammat hoidetaan, mutta psykologinen jälkihoito voi jäädä järjestämättä.”

”Hyväkuntoisimmat itsemurhaa yrittäneet potilaat voidaan lähettää kotiin ilman jatkohoitoa. Itsemurhaa aiemmin yrittäneen riski tehdä itsemurha on monikymmenkertainen, joten aina tarvittaisiin jälkihoito”, toteaa Wahlbeck.

Käypä hoito -suositus perustuu tutkimusnäyttöön

Käypä hoito -työryhmä käy läpi lääketieteellisiä tutkimuksia itsemurhien ehkäisystä ja itsetuhoisuuden hoidosta laajalla skaalalla. Jokaisella ryhmän jäsenellä on oma aihealueensa, josta he kirjoittavat katsauksia. Myös Mielenterveysseuran Suomeen tuomaa LINITY-mallia, eli Lyhyttä interventiota itsemurhaa yrittäneelle arvioidaan osana suositusta. Lopulliset suositukset sorvataan kootun tutkimustiedon perusteella.

Työryhmä tapasi ensimmäisen kerran alkukesästä 2018, jollin sovittiin alustavasti työryhmän virstanpylväistä ja tavoitteista.

”Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin pitkä keskustelu siitä, onko suositus paikallaan rajata selkeisiin hoitoväittämiin, vai koskeeko se laajemmin itsemurhien ehkäisyä”, kertoo työryhmän puheenjohtaja Sami Pirkola.

Suosituksen lopullinen nimi hahmottuu matkan varrella. Painotuksesta riippuen se voi keskittyä hoitoon tai laajentua myös ehkäisyyn. Mielenterveysseura kannattaa laajempaa suositusta.

Itsemurhien ehkäisyohjelma sisältyy kansalliseen mielenterveysstrategiaan

Valtakunnallista mielenterveystyötä luotsaa kansallinen mielenterveysstrategia, jota myös valmistellaan parhaillaan. Tuleva strategia ulottuu aina vuoteen 2030 asti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko nimitti strategiatyöhön ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän, jotka kokoontuivat ensimmäistä kertaa elokuussa. Virkamiesvetoisessa ohjausryhmässä on myös valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen edustajat.

Wahlbeck ja Pirkola osallistuvat myös kansallisen mielenterveysstrategian valmisteluun asiantuntijaryhmässä.

”Itsemurhien ehkäisy sisällytetään osaksi tätä kokonaisstrategiaa, jossa se käsitellään omana erillisenä kokonaisuutenaan”, kertoo asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Sami Pirkola.

”Nyt vallitsevasta tilanteesta itsemurhien osalta tehdään ensin erillisselvitys. Siinä selvitetään esimerkiksi, kohdistuuko nyt itsemurhariski eri tavoin, kun itsemurhat ovat vähentyneet huomattavasti 1990-luvun alusta.”

Monimuotoista työtä itsemurhien ehkäisyssä

Muutakin työtä itsemurhien ehkäisyn saralla tehdään. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi alkuvuodesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi koota itsemurhien ehkäisyn valtakunnallisen verkoston.

Mielenterveysseuraan perustettiin Itsemurhien ehkäisykeskus STEA:n tammikuisella rahoituspäätöksellä. Sen tehtävänä on lyhytterapia itsemurhaa yrittäneille LINITY-mallin mukaisesti, ammattilaisten koulutus ja laajempi tiedon levittäminen.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö tukee harvaanasuttujen alueiden itsemurhien ehkäisyprojektissa Pohjois-Suomessa ihmisten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten valmiuksia kohdata itsetuhoisia ihmisiä.

 

Lue lisää

Lisää itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -suosituksesta

Lisää kansallisesta mielenterveysstrategiasta

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: LINA TROCHEZ / UNSPLASH

Takaisin

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki