Edistävä mielenterveystyö on tuotava 2020-luvulle – Sari Aalto-Matturi avaa Mielenterveysseuran hallitusohjelmatavoitteita

Psykoterapiaan pääsy kuukaudessa, tietoon ja tutkimukseen perustuva päätöksenteko, poikkihallinnollinen mielenterveyden edistämisen ohjelma. Kuinka Suomen Mielenterveysseuran kymmenen tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle, mukaan lukien edellä mainitut, luotsaavat suomalaista mielenterveystyötä 2020-luvulle, toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi?

Sari Aalto-Matturi, Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi                       

Keskeneräisen soten syövereissä mielenterveystyön tavoitteiden kiteyttäminen ei ole ollut aivan yksinkertaista.

”Sote-uudistuksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan mielenterveysstrategiaa vuoteen 2030, ja alkusyksyksi odotetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Tavoitteet täsmentyvät syksyn mittaan, kun näistä saadaan lisätietoa”, kertoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyden strategiatyö etenee omia latujaan, ja käytännössä linjauksia päästäneen toteuttamaan vasta 2020 tai 2021. Mielenterveysseuran tehtävänä on pitää kirkkaasti esillä edistävän mielenterveystyön näkökulma sote-uudistuksen, mielenterveysstrategian ja periaatepäätöksen valmistelun pyörteissä.

”Mielenterveysseuran omista hallitusohjelmatavoitteista tärkein on nyt mielenterveys- ja päihdeohjelma Mieli2.0, joka tukee kaikkia muita toimia. Se varmistaa suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden. Toki myös sillä on merkitystä, miten ohjelmaa toteutetaan: kevyesti, johonkin yksityiskohtaan keskittyen vaiko laajapohjaisesti.”

Edellinen kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ulottui vuoteen 2015. Tämän jälkeen Suomesta on puuttunut kattava mielenterveysohjelma. Uusi, poikkihallinnollinen ohjelma kattaisi niin mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn kuin palvelujen ja kuntoutuksen kehittämisen.

Kuukauden psykoterapiatakuu mukaan sote-uudistukseen

Aalto-Matturi nostaa hallitusohjelmatavoitteista esiin kuukauden psykoterapiatakuun, joka tulisi huomioida sote- ja maakuntauudistuksessa. Nyt psykoterapian saatavuus on retuperällä.

”On poikkeuksellista, että Käypä hoito -suosituksen mukainen hoitomuoto on näin korkean kynnyksen takana. Nyt minimi psykoterapiaan pääsylle on kuusi kuukautta, ja ihmiseltä edellytetään hyvin heikkoa kuntoa hoitoon pääsemiseksi.  Matalampi hoitoon pääsyn kynnys voisi helpottaa avun löytymistä nopeasti järjestyvästä lyhytterapiastakin. Aina ei ole tarvetta vuosien terapialle.”

Eräs edellytys psykoterapian saatavuuden takaamiseksi ja sen saamiseksi muiden terveyspalveluiden rinnalle on psykoterapeuttien määrän lisääminen. Aalto-Matturin mukaan psykoterapeuttikoulutuksen omakustanteinen rahoitusmalli on tullut tiensä päähän.

”Mikään sosiaali- ja terveydenhuollon tai muukaan ammattikunta ei kustanna koulutustaan itse. Tämä epäkohta on syytä korjata.”

Edistävän mielenterveystyön valtakunnallinen tietovaranto on mukana tavoitteissa.

”Ylipäätään mielenterveyteen ja päihteisiin liittyy paljon mutuajattelua. Mielenterveyttä tehokkaasti edistävässä päätöksenteossa on kuitenkin käytettävä tutkimuspohjaista tietoa, ja päätöksenteossa aina pyrittävä tietoperustaisuuteen”, Aalto-Matturi muistuttaa.

Entä miten yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimista voidaan kehittää?

”Mielenterveyden vaikutukset tulisi kiinnittää yleisemmin hyvinvointivaikutuksiin ja hyvinvointitalouden näkökulma olisi otettava mukaan kuvioon. Niin taloudellista kuin inhimillistä näkökulmaa tarvitaan. Jos päätökset vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin kielteisesti, se tulee pidemmällä aikavälillä kalliiksi.”

Nykyisen hallituskauden jälkeen taattava jatkuvuus

Mielenterveyden edistäminen tällä hallituskaudella on ollut ennakoitua ohuempaa huolimatta toimivista hallitusohjelmakirjauksista.

Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin kärkihankkeessa on päästy konkreettisesti ja isolla volyymilla levittämään mielenterveysosaamista Mielenterveyden ensiapu -koulutuksissa kansalaisille. Silti se on vain alku. Kaksi vuotta on varsin rajallinen aika.

”Tulevina vuosina ratkaistaan, rakennetaanko tätä työtä kestävälle pohjalle, ja ulotetaanko mielenterveysosaamista ympäristöihin, joissa sille on tarvetta, kuten lasten ja nuorten, ikäihmisten, työyhteisöjen tai haavoittuvien ryhmien pariin,” sanoo Aalto-Matturi.

Itsemurhien ehkäisyohjelman toteutus venyy

Itsemurhien ehkäisy on tuloksellista

Mielenterveysseuran tavoitteista nykyiselle hallituskaudelle myös itsemurhien ehkäisyohjelma on myötätuulessa. Viime loppuvuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunta antoi 300 000 euroa sen valmisteluun. Mutta ennen kuin asia käytännössä etenee, kuluu aikaa. Valmistelutyössä nimittäin ohjelma sisällytetään isompaan kehykseen, eli mielenterveysstrategiaan 2030 sekä valtioneuvoston periaatepäätökseen.

”Itsemurhien ehkäisyohjelma voidaan kyllä integroida isompaan kokonaisuuteen, kunhan pidetään huolta, että se säilyy omana, vahvana ohjelmanaan, eikä katoa kartalta,” toteaa Aalto-Matturi.

Itsemurhat on huomioitu myös yhtenä mielenterveysstrategian viidestä taustaselvityksestä. Sen tietolähteeksi on esitetty THL:n oikeuslääketieteellisiä 30 vuoden aineistoja, käytännössä kuolinsyyaineistoja. Mielenterveysseuraa ja muiden mielenterveystoimijoita tarvitaan laajentamaan ymmärrystä itsemurhien syistä ja taustoista. Työ itsemurhien ehkäisemiseksi edellyttää kuolinsyitä huomattavasti laajempaa tietopohjaa.

Nyt kysymys on siitä, miten seuraava hallitus ottaa koppia Sipilän hallituskauden aikaansaannoksista ja turvaa jatkuvuutta. Edistävän mielenterveystyön kunnianhimoisista tavoitteista se ei ainakaan jää kiinni.

10 toimenpidettä mielenterveyden edistämiseksi vaalikaudella 2019–2023

  1. Rakennetaan kansallinen, vuoteen 2025 ulottuva mielenterveys ja päihdeohjelma
  2. Ehkäistään ongelmien ylisukupolvisuus vanhemmuutta tukemalla
  3. Ehkäistään nuorten syrjäytyminen monitoimijuudella
  4. Luodaan psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä
  5. Ehkäistään itsemurhian laaja-alaisesti yli hallintorajojen
  6. Vahvistetaan jokaisen mielenterveysosaamista
  7. Luodaan työkalut yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi
  8. Tarjotaan edistävän ja ehkäisevän työn valtakunnallinen tietovaranto
  9. Tuodaan mielen hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittaaminen osaksi väestön terveyden seurantaa
  10. Luodaan kestävät mallit edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön rahoittamiseksi
     

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: PIA INGBERG

Lue lisää

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja

+358 400 508 234Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki