Itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma 13.9.2016

Itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma (pdf)

Mies katsoo merelle.

Suomeen tarvitaan itsemurhien ehkäisyohjelma 

Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämän tavoitteita. Ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisemällä ehkäistään myös itsemurhia. EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on köyhyyden ja huono-osaisuuden merkittävä vähentäminen vuoteen 2020 mennessä. Huolehtiminen siitä, että mahdollisimman moni pysyy mukana yhteiskunnan toiminnassa, turvaa yhteiskuntarauhan, toimivan elinkeinoelämän ja hyvän elämän edellytykset.

Vuosittain Suomessa noin 800 ihmistä tekee itsemurhan. Laskusuunnasta huolimatta Suomi on edelleen itsemurhamäärässä synkkiä kärkimaita. Itsemurhien määrä ei ole vähentynyt nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien tai haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa. Jokaista itsemurhaan kuollutta aikuista kohti todennäköisesti 20 aikuista yritti itsemurhaa. (WHO:n raportti: Itsemurhien ehkäisy globaali velvollisuus 2015) 

Itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on saada itsemurhien määrä laskemaan alle 500 vuoteen 2025 mennessä ja saavuttaa itsemurhien ehkäisyssä sama taso kuin muissa Pohjoismaissa. Muilla Pohjoismailla on kansalliset itsemurhien ehkäisyohjelmat, joita seurataan ja joita päivitetään säännöllisesti. 

Mielenterveysseura esittää Suomeen 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmaa

1. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät ulotetaan koskemaan itsemurhien syiden ja ehkäisymahdollisuuksien tutkintaa. Keskus julkaisee vuosittain tutkintaselostuksen itsemurhista toimenpidesuosituksineen.

Tavoite: Jokaisesta itsemurhasta tehdään tutkinta

2. Kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen

Kansalaisten valmiuksia tunnistaa itsemurhariski ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla lisätään järjestämällä eri ikäryhmille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia. Lasten ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistetaan sisällyttämällä kouluopetukseen kaikille koulutustasoille mielenterveystaitojen opetusta ja harjoittelua sekä huomioimalla voimavarojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen koulun toimintakäytännöissä. Tietoa ja ohjausta mielenterveyden ongelmien kohtaamisesta tuodaan kaikkien ulottuville ja helposti saataville myös verkkopalveluiden avulla (esimerkiksi e-mielenterveys ja HUS Mielenterveystalo)

Tavoite: Jokainen tietää, miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa

3. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn

Itsemurhien ehkäisyssä ovat avainasemassa ammattiryhmät, jotka kohtaavat itsemurhavaarassa olevia henkilöitä. Sellaisia ovat muun muassa opettajat ja oppilashuollon henkilöstö, esimiehet, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, lääkärit, poliisit, toimittajat, nuoriso-ohjaajat, urheiluvalmentajat ja vapaaehtoiset eri toimintamuodoissa sekä vanhuspalveluissa työskentelevät ja varusmiesten kouluttajat. Näiden itsemurhien ehkäisyn avainhenkilöiden ja -ryhmien koulutukseen sisällytetään itsemurhavaaran tunnistaminen ja itsemurhien ehkäisyosaaminen.

Tavoite: Opintosuunnitelmiin sisällytetään itsemurhien ehkäisyosaaminen

4. Vuosittaiset tiedotuskampanjat

Tiedotuskampanjoilla lisätään suuren yleisön tietoisuutta itsemurhien ehkäisystä ja kannustetaan 

  • Hakemaan apua
  • Ottamaan puheeksi
  • Vaikutetaan asenteisiin antamalla asiallista tietoa itsemurhista 
  • Vahvistetaan ongelmanratkaisu- ja muita elämänhallinnan taitoja sekä ehkäistään stressiä. 

Tavoite: Toteutetaan vuosittain tiedotuskampanja itsemurhien ehkäisystä

5. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämäntilanteissa oleville

Huolehditaan, että matalan kynnyksen apu- ja tukipalveluja vaikeissa elämäntilanteissa oleville on tarjolla riittävästi ja että palvelut tunnetaan ja löydetään helposti. Järjestöjen matalan kynnyksen apua ovat esimerkiksi auttavat puhelimet, kuten Kriisipuhelin ja Verkkokriisikeskus Tukinet (Mielenterveysseura), Lasten ja nuorten puhelin ja netti (MLL), Palveleva puhelin (Suomen ev.lut.kirkko) ja Kriisikeskusverkosto (Mielenterveysseura) Järjestölähtöinen apu ja tuki ammattilais- ja vapaaehtoisauttajineen ovat iso resurssi itsemurhien ehkäisytyössä.

Tavoite: Varmistetaan, että matalan kynnyksen apua on saatavilla riittävästi ja että apua tarvitsevat löytävät avun piiriin

6. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

Suomeen tarvitaan kansallinen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus. Muissa Pohjoismaissa on jo vastaavia keskuksia. Osaamiskeskus voidaan perustaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran yhteyteen. Mielenterveysseuralla on pitkä kokemus itsemurhien ehkäisytyöstä. Sitä on tehty Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksessa jo vuodesta 1970. Osaamiskeskuksen tehtävänä on lisätä ja vahvistaa itsemurhien ehkäisyosaamista kouluttamalla, tuottamalla materiaaleja ja valistamalla.

Tavoite: Valtiovalta antaa nimetylle organisaatiolle tehtäväksi toimia itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskuksena ja osoittaa sille tehtävään tarvittavat resurssit

7. Tuki itsemurhaa yrittäneille

Itsemurhayrityksen jälkeen itsemurhan uhka on moninkertainen. Uusintayrityksen riski säilyy vuosia jopa vuosikymmeniä. Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty interventiomalleja, joiden toteuttaminen näyttää vähentävän itsemurhia ja uusia yrityksiä. Näistä esimerkkinä on matalan kynnyksen LINITY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille) -tukimalli, joka on parhaillaan kokeiltavana Suomessa. Malli pohjautuu Bernin psykiatrisella poliklinikalla Sveitsissä kehitettyyn ASSIP-malliin (Attempted Suicide Short Intervention Program). Mielenterveysseuran LINITY-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat HUS ja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala. 
Jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle tulee mahdollistaa riittävä apua ja tuki heti itsemurhanyrityksen jälkeen.

Tavoite: Kaikille itsemurhaa yrittäneille tarjotaan välitöntä ja maksutonta apua

8. Tuki itsemurhan tehneiden läheisille

Itsemurhan tehneiden läheisille tarjotaan aktiivisesti tukea matalan kynnyksen kriisiapuna ja ammatillisesti ohjatuissa vertaistukiryhmissä. Näin voidaan vähentää itsemurhamallin siirtyminen eteenpäin perheissä ja suvuissa. Tätä toimintaa ovat jo vuosia toteuttaneet muun muassa Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry.

Tavoite: Jokaisen itsemurhan tehneen läheisen on halutessaan saatava tukea matalan kynnyksen periaatteella

9. Itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittaminen

Itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamisesta on saatu kansainvälisesti hyviä tuloksia. Ampuma-aseiden tai myrkyllisten aineiden saatavuuden rajoittaminen on monissa maissa vähentänyt itsemurhakuolemia.

Tavoite: Lainsäädännöllä rajoitetaan itsemurhavälineiden saatavuutta 

10. Riskiryhmien kartoittaminen ja seuranta

Tutkimustietoa siitä, mitkä ryhmät ja millaisessa elämäntilanteessa olevat ovat erityisessä itsemurhavaarassa, on olemassa. Osana itsemurhien ehkäisyohjelmaa luodaan käytäntö, jossa riskiryhmät kartoitetaan ja eri ryhmille räätälöidään omat interventiomallit.

Tavoite: Kohdennetaan erityistoimia riskiryhmille

11. Tehokkaat mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitokäytännöt

Masennuksen ja alkoholiongelmien tunnistaminen ja asianmukainen hoito ovat tehokasta itsemurhien ehkäisyä. Erityisesti huomiota pitää kiinnittää nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen hoitoon. Hoidon yhteydessä on huomioitava myös perhe ja lähipiiri. Nuoren perheenäidin tai isän masennus heijastuu koko perheeseen ja erityisesti lapsiin. Vanhusten masennuksen sekä alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytön tunnistamista ja hoitoon pääsyä täytyy parantaa. Myös hoitojärjestelmän valmiuksia tunnistaa miesten mielenterveysongelmia, jotka usein jäävät päihteiden käytön tai riskikäyttäytymisen varjoon, pitää kehittää.

Tavoite: Käytössä on tehokkaat ja inhimilliset hoitokäytännöt ja hoidon saaminen on yhdenvertaista eri puolilla maata

12. Tietovaranto suomalaisista itsemurhista 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen perustetaan itsemurhien ehkäisyä palveleva rekisteri, johon kootaan järjestelmällisesti tiedot kaikista Suomessa tehdyistä itsemurhista sekä niistä itsemurhayrityksistä, joista tietoa on saatavissa, sekä itsemurhien ehkäisytoimenpiteistä. THL:n tehtäväksi tulee koota tietoa näyttöön perustuvista itsemurhien ehkäisykeinoista.

Tavoite: Tietovarantoon kootaan tietoa Suomessa tapahtuvista itsemurhista itsemurhien ehkäisytyön käyttöön.

13. Valmisteleva työryhmä

Valtioneuvosto asettaa eri hallinnonalojen, työelämän ja järjestöjen edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa.

Tavoite: Suomella on vuonna 2017 kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. 

14. Seurantaryhmä

Itsemurhien ehkäisyohjelma tarkistetaan viiden vuoden välein, ja sen toteutumista valvoo siihen nimetty moniammatillinen eri hallinnon aloja edustava, laaja-alainen seurantaryhmä, joka raportoi vuosittain STM:lle ja edelleen valtioneuvostolle.

Tavoite: Seurantaryhmä on nimetty ohjelman valmistuttua 2017.

 

Yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa. Itsemurhien ehkäisy on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi. Yhden itsemurhan ehkäisyn on arvioitu maksavan 20 000–40 000 euroa.

Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus 13.9.2016

Tukea ja apua – mielenterveysseura.fi

Lue lisää