Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelma

Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelma (pdf)

Mielen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä

Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun keskeinen menestystekijä. Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ovat keskeisiä haasteita Suomelle. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta uhkaa julkisen talouden kestävyysvaje, joka suurelta osin johtuu työikäisten alhaisesta työllisyysasteesta. Keskeinen syy työelämästä syrjäytymiseen on mielenterveyden häiriöt, joiden kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 5 miljardia euroa. Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuudelle ja menestymiselle.

Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä

Työikäiset ovat fyysisesti yhä terveempiä, mutta psyykkisten ongelmien osuus sairastavuudesta on kasvussa ja vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn. Digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan ennen kaikkea hyvää mielenterveyttä: joustavaa mieltä ja kykyä sietää psyykkistä rasitusta. Jo nyt lähes puolet alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ongelmien, useimmiten masennuksen takia.

Väestön mielenterveyttä voidaan edistää oikeilla toimilla

Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmat voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä. Kaltoin kohtelu, kiusaaminen, osattomuus, työttömyys ja köyhyys aiheuttavat mielenterveyden ongelmia. Sijoittamalla osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja turvallisiin kehitysympäristöihin tuemme mielenterveyttä. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Mielen hyvinvoinnin ohjelmalla mielenterveyden mallimaaksi

Suomen Mielenterveysseura esittää kansallista, hallinnonaloja yhdistävää mielen hyvinvoinnin ohjelmaa. Vanhemmuuden taitojen tukeminen, ruumiillisen kurituksen, lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön ja kaikenlaisen kiusaamisen kitkeminen ovat ohjelman keskeisiä toimia. Kansalaisten mielenterveysosaamisen (muun muassa vuorovaikutus-, tietoisuus-, tunne- ja selviytymistaidot sekä arjen hyvinvoinnin taidot) nostaminen uudelle tasolle sisällyttämällä mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen osaksi lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä sekä aikuisten mielenterveyden ensiaputaitojen parantaminen ovat ohjelman kärkiä. Ohjelmassa edistetään työelämässä olevien psyykkistä hyvinvointia kehittämällä sekä työntekijöiden, esimiesten ja yrittäjien mielenterveystaitoja ja stressin hallintakeinoja ja ikäihmisten mielenterveyttä vuorovaikutusta lisäämällä.

Valitse elämä! Itsemurhia voidaan ehkäistä

Mielenterveysseura esittää myös erillistä, itsemurhien ehkäisyyn kohdistuvaa ohjelmaa. Suomi on itsemurhalukujen kärkimaita. Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja moninkertainen määrä yrittää itsemurhaa. Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.

 

Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

 

Mielenterveysseura esittää Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelmaa

Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistusta ei ole aloitettu, vaikka se on ollut jo useassa hallitusohjelmassa. Kokonaisuudistus on tarpeen, sillä nykyinen mielenterveyslaki ei tarjoa riittävää oikeussuojaa, ei tue riittävästi edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä eikä avohoidon kehittymistä.

Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelma

Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun keskeinen menestystekijä. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta uhkaa julkisen talouden kestävyysvaje, joka suurelta osin johtuu työikäisten alhaisesta työllisyysasteesta. Keskeinen syy työelämästä syrjäytymiseen on mielenterveyden häiriöt, joiden kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 5 miljardia euroa. Mielenterveyden miljardikustannuksista on saatavissa miljoonaluokan säästöjä. Ne eivät kuitenkaan synny palveluita leikkaamalla vaan tehokkaalla ehkäisyllä ja palveluilla. Työikäiset ovat fyysisesti yhä terveempiä, mutta psyykkisten ongelmien osuus on selvässä kasvussa ja vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn. Digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan ennen kaikkea hyvää mielenterveyttä: joustavaa mieltä ja kykyä sietää psyykkistä rasitusta. Jo nyt lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ongelmien, useimmiten masennuksen takia.

Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmat voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä. Kansalaisten mielenterveys ei kuitenkaan parane mielenterveyspalveluja paisuttamalla, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

 

Mielen hyvinvoinnin tavoiteohjelman osat

Hyvä alku elämälle

  • Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden taitojen tukeminen
  • Turvallisen kasvun ja kehityksen mahdollistaminen kaikille lapsille
  • Ruumiillisen kurituksen ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön kitkeminen
  • Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammatillisen mielenterveysosaamisen vahvistaminen.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen työelämässä ja työelämän ulkopuolella

  • Työelämässä olevien mielenterveyden edistäminen kehittämällä sekä esimiesten että työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressin hallintakeinoja
  • Yhteiskuntaan uusi rakenne, jolla voidaan tukea työelämän ulkopuolella olevien mielen hyvinvointia
  • Mielenterveysongelmista kärsivien osallisuuden lisääminen kehittämällä tuetun työllistämisen mallia
  • Maahanmuuttajien osallisuuden ja mielenterveystaitojen vahvistaminen, maahanmuuttajien parissa työskentelevien mielenterveysosaamisen vahvistaminen
  • Ikäihmisten mielenterveyttä edistetään turvaamalla osallisuus, jota tukevat vaikutusmahdollisuudet, riittävä toimeentulo, turvallinen ympäristö sekä mahdollisuus itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen.

Koko väestön kansalaistaidot

  • Väestön mielenterveystaitojen (muun muassa vuorovaikutus-, tunne- ja selviytymistaidot sekä arjen hyvinvoinnin taidot) nostaminen uudelle tasolle sisällyttämällä mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen osaksi neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja nuorisotyön tekemää kasvatus- ja opetustyötä
  • Kansalaisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mielenterveysosaamisen vahvistaminen
  • Puuttuminen mielenterveyden riskitekijöihin, kuten kiusaamisen ehkäisy kouluissa ja työpaikoilla
  • Välineiden tarjoaminen omatoimisen psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuudelle ja menestymiselle. Hallinnonaloja yhdistävä mielen hyvinvoinnin ohjelma tukisi syrjäytymisen ehkäisyä, julkisen talouden vakauttamista ja tuottaisi sitä sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantumiseen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ilman kestävää mielenterveyttä se ei ole mahdollista. Mielenterveysseuran ehdottaman ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta mielenterveyden edistämisen mallimaa.

Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus 13.9.2016.

Mielenterveyttä voi vahvistaa – mielenterveysseura.fi

Lue lisää