YTHS:n mielenterveyspalveluilla yhä suurempi kysyntä – opiskelijoiden stressin määrä kasvanut erityisen paljon

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on viime vuosina ollut vaativassa tilanteessa: rahoitus on vähentynyt, mutta opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut. Saako mielen ongelmiin yhä apua?

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. Elämänvaihe sisältää suuria muutoksia. Aikuisuuteen siirtymisen myötä nuoren täytyy pohtia käsitystään omasta tulevaisuudesta ja itsestään. Opiskelun aloittaminen voi tarkoittaa muuttamista uuteen kaupunkiin ja etäisyyttä perheeseen sekä vanhoihin ystäviin.

Samaan aikaan pitäisi tutustua uusiin opiskelutovereihin, menestyä vaativissa opinnoissa ja ehkä löytää osa-aikainen työ. Monien haaveissa siintää myös parisuhde. Uudella paikkakunnalla ei välttämättä ole valmiita tukiverkkoja, joten nuori joutuu selviämään hyvin itsenäisesti.

Opiskeluaikaan sisältyy paljon haasteita ja itsetunnon kannalta tärkeitä kehitysvaiheita, joissa epäonnistuminen voi horjuttaa psyykkistä hyvinvointia. Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on itse asiassa lisääntynyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttaman tuoreen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT2016) mukaan, jossa vastaajina oli sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoita.

Erityisesti stressin määrä on lisääntynyt paljon. Kolmasosalla opiskelijoista on runsaasti tai erittäin runsaasti stressiä. Otteen saaminen opiskeluista ja esiintymistilanteet tuntuivat erityisen vaikeilta.

”Hyvin opinnoissaan pärjäävät ovat enemmistö, mutta esimerkiksi neljäsosa opiskelijoista kokee ongelmia omista voimistaan ja kyvyistään. Myös esiintymisjännitys on opiskelijoilla yleistä”, kertoo YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen.

Pitkittyneen stressin on todettu tutkimuksissa olevan yksi mielenterveyden riskitekijä. Juuri stressinhallintaan opiskelijat kaipasivat selkeästi eniten apua ja keinoja.

”Lisääntyneen stressin taustalla saattaa olla työnsaannin ja opintojen jälkeisten näköalojen heikentyminen. Lisäksi opintoaikojen ja opintotukikuukausien rajaukset voivat vaikuttaa. Monet opiskelijat joutuvat jatkamaan opintojaan vielä tukikuukausien päätyttyä.”

Apua kaivattiin lisäksi mm. ajanhallintaan, opiskelun ongelmiin, itsetuntoasioihin sekä mielialaongelmiin.

Kaupungeissa asumisen kalleus hankaloittaa opiskelijoiden tilannetta, sillä heidän tulonsa ovat tyypillisesti matalat. Terveystutkimuksessa 61 prosenttia vastasi asumismenojen vievän yli puolet käytettävissä olevista varoista. Toimeentuloaan erittäin niukkana ja epävarmana piti noin 16 prosenttia.

”Myös taloudellinen tuki vanhemmilta vaikuttaa vähentyneen. Osalla vanhemmista ei esimerkiksi työttömyyden takia ole enää varaa antaa lapsilleen rahaa.”

Kontaktin luominen opiskelutovereihin ja ylipäätään ihmisiin on ongelma noin joka kuudennelle. Määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2000. Sen lisäksi usein yksinäisten määrä on noussut jo lähes seitsemään prosenttiin kaikista opiskelijoista.

Yleisintä on jatkuva ylirasitus

Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat eivät heikennä vain hyvinvointia, vaan vaikeuttavat usein myös opintojen suorittamista. Psyykkisiä ongelmia oli lähes kolmasosalla terveystutkimukseen vastanneista opiskelijoista. Yleisin ongelma oli jatkuvan ylirasituksen kokeminen, sen lisäksi vaivasivat masentunut tai onneton olo, keskittymis- ja univaikeudet sekä itseluottamuksen menettäminen.

Pahimmillaan ongelmat johtavat siihen, että opiskelija sairastuu psyykkisesti. Käyntimäärät YTHS:n mielenterveyspalveluissa sekä masennus- ja ahdistusoireiden määrä KOTT-tutkimuksissa ovat kasvaneet. Onko opiskelijoilla aiempaa enemmän psyykkisiä sairauksia?

”Opiskelijoiden diagnosoidut masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Diagnosoitujen häiriöiden lisääntyminen kuvastaa silti sitä, että opiskelijat hakeutuvat aiempaa useammin avun piiriin, kun heillä on vaikeuksia. Erityisesti masennukseen liittyvä avuntarve on suurta.”

”Taustalla on stigman, eli mielenterveysongelmien leimaavuuden vähentyminen. Opiskelijat myös löytävät meidän palvelumme erittäin hyvin ja hakevat ensisijaisesti apua YTHS:ltä.”

YTHS tuottaa tällä hetkellä terveyspalveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille, joista noin viidesosa käyttää mielenterveyspalveluja jossain vaiheessa opintojaan. Vuosittain käyntejä kertyy mielenterveysdiagnoosin vuoksi 12–15 prosentille opiskelijoista. Käynneistä joka kolmas tapahtuu terveydenhoitajan tai yleislääkärin luona ja kaksi kolmesta mielenterveyden erityistyöntekijän, eli psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai psykiatrin luona.

Yhteensä YTHS:n palveluissa oli viime vuonna lähes 48 000 vastaanottokäyntiä mielenterveysdiagnoosilla.

Hallitus leikkasi rahoituksesta

YTHS:n rahoitusta on voimakkaasti leikattu viime vuosina. Edellinen hallitus päätti kehysriihen yhteydessä vuonna 2014, että opetus- ja kulttuuriministeriö lopettaa noin neljän miljoonan euron vuokratuen maksamisen YTHS:lle.

Leikkauksen takia myös Kela pienensi rahoitusosuuttaan, sillä Kelan vuosittainen osuus on korkeintaan 63 prosenttia YTHS:n budjetista. Yhteensä opiskelijoiden terveydenhuollosta katosi noin viisi miljoonaa euroa toimintavuotta kohti, mikä oli yli kymmenen prosenttia koko budjetista.

Budjettivajeen pienentämiseksi muut rahoittajat, eli opiskelijat ja yliopistopaikkakunnat ovat lisänneet osuuttaan. Opiskelijat maksavat nyt terveydenhoitomaksua 54 euroa joka lukuvuosi, mutta viime vuosien tasainen lasku opiskelijamäärissä on vaikuttanut myös tähän tulonlähteeseen.

”Vuosien 2014–16 aikana olemme joutuneet vähentämään henkilöstöämme, mikä on osunut kaikkein voimakkaimmin mielenterveyspalveluihin. Toimintaa piti sopeuttaa vastaamaan enemmän kunnallista mallia, jossa ei tarjota erikoislääkärien palveluja. Siksi myös YTHS:llä erikoislääkärien määrää on vähennetty.”

”Mielenterveyden erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien määrää pienennettiin 14 prosenttia. Ennen opiskelijalla oli suora mahdollisuus hakeutua psykologin vastaanotolle, jossa hoito voitiin aloittaa. Koska yhä enemmän opiskelijoita hakeutui palveluihin ja palveluja oli tarjolla vähemmän, jonot kasvoivat. Palvelumallia oli muutettava. Nykyään ensimmäinen kontakti on terveydenhoitaja, jonka kanssa kartoitetaan tilannetta. Olemme pyrkineet kouluttamaan terveydenhoitajia ja kehittäneet lisäksi paljon sähköisiä palvelujamme.”

Sote-uudistus tuo isoja muutoksia

YTHS:n tehtävä on terveydenhoitolain mukaan järjestää opiskelijoiden palvelut matalalla kynnyksellä. Lievissä mielenterveyden häiriöissä se tarjoaa apua ja hoitoa sekä vakavammissa tapauksissa ohjaa oikean avun piiriin.

”Hoitoa voidaan järjestää yhä varsin paljon. Ennen oli mahdollista tarjota myös pitkiä psykoterapioita, mutta siitä on jouduttu nyt luopumaan. Meiltä kirjoitetaan 1500 lausuntoa vuosittain Kelalle kuntoutuspsykoterapiaa varten. Kelan tarjoama kuntoutuspsykoterapia on toiminut opiskelijoilla todella hyvin.”

Kelan kuntoutuspsykoterapian tulevaisuus on auki, sillä Sipilän hallituksen asettaman kuntoutuksen uudistamiskomitean työ on vielä kesken. Tarkoitus on tehdä laaja kuntoutusjärjestelmän uudistus, jossa pohditaan myös kuntoutuspsykoterapian asemaa.

”Kuntoutuspsykoterapia voidaan varmasti toteuttaa toimivasti monellakin eri tavalla, mutta hyvin tärkeää olisi, että vastaavanlainen mahdollisuus säilyisi myös jatkossa.”

Myös lyhyitä hoitoja tarvitaan, sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti. Niissä YTHS:llä on parhaat edellytykset opiskelijoiden auttamiseen.

”Koko YTHS:n roolia ollaan miettimässä osana sote-uudistusta. Esille voi tulla näkemyksiä, että opiskelijoiden mielenterveyspalvelut järjestettäisiin yleisinä palveluina, eikä YTHS:llä olisi niitä enää lainkaan. Opiskelijat siis saisivat mielenterveyspalvelunsa samoista yksiköistä kuin muukin väestö.”

Tällainen ratkaisu olisi opiskelijoille suuri tappio. Opiskelija on oikeutettu käyttämään myös julkisia terveydenhuoltopalveluita, mutta YTHS on ollut heille arvokas mahdollisuus saada räätälöityä apua.

Opiskeluterveydenhuollon kannalta kiinnostavaa on myös, että osana sote-uudistusta ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin vuoden 2019 alusta. Nykyinen asiakaskunta kasvaa silloin 125 000 opiskelijasta yli neljännesmiljoonaan. Mielenterveyspalveluiden järjestäminen näin isolle joukolle on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys.

”Julkiset palvelut eivät välttämättä pysty tarjoamaan riittävää hoitoa, eikä heillä ole valmista oppilaitosyhteistyötä tai opiskelumaailman vahvaa tuntemusta. YTHS:llä fokusoidaan vahvasti nimenomaan opiskelukyvyn ylläpitämiseen.”

”Lievätkin mielenterveyden häiriöt voivat haitata opiskelua todella paljon ja jopa pysäyttää sen. Niiden hoitamatta jättäminen johtaa alisuoriutumiseen ja tuotantovajeeseen. Jos yhteiskunta investoi korkeakouluopintojen järjestämiseen, niin pitäisi myös auttaa opiskelijoita suorittamaan ne.”

Kristina Kunttu, Tommi Pesonen ja Juhani Saari. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Julkaisija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

TEKSTI Samuel Salovuori

JULKAISTU MIELENTERVEYS-LEHDESSÄ 2/17

Lue lisää:

YTHS: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016

Mielenterveysseuran gallup-kysely: Opiskelijat henkisesti kaikkein kuormittuneimpia

Seurantatutkimus 1987-syntyneistä: Lähes kolmasosa saanut psykiatrisen diagnoosin tai psyykenlääkkeitä

Takaisin